Kuntouttavan työtoiminnan vaikutukset pitkäaikaistyöttömän toimintakykyyn ja elämänlaatuun: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Eskelinen, Jenni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612778
Tiivistelmä
Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman uusimman työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2026 saakka. Pitkäaikaistyöttömyydellä tiedetään olevan heikentävä vaikutus yksilön toimintakykyyn. Työllistymistä tukevien palveluiden tarkoitus on edistää henkilöiden pääsyä avoimille työmarkkinoille, kuntouttaa sekä ylläpitää työkykyä.
Aktivointitoimenpiteenä kuntouttavalla työtoiminnalla on tutkitusti heikot työllistämisvaikutukset. Työn tavoitteena on tutkia, miten kuntouttava työtoiminta vaikuttaa pitkäaikaistyöttömän toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Alkuperäistutkimuksina on käytetty vuosien 2017–2024 välillä julkaistuja kuutta vertaisarvioitua artikkelia.
Kuntouttava työtoiminta on moniulotteinen ilmiö, jonka vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Toiminta voi edistää erityisesti heikossa asemassa olevien psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Säännöllinen päivärytmi, arjen hallinnan vahvistuminen ja yhteisöllisyyden kokemus voivat parantaa elämänhallintaa ja osallisuuden tunnetta. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ja merkitykselliseksi koettu työtoiminta tukee toimijuuden kehittymistä ja luo uskoa tulevaisuuteen. Positiivisten vaikutusten kannalta keskeisiä ovat osallistumisen vapaaehtoisuus, mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kokemus kuulluksi tulemisesta.
Aina vaikutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään positiivisia. Jos työtoiminta koetaan pakottavaksi, kontrolloivaksi tai irralliseksi omista tavoitteista, voivat vaikutukset olla kielteisiä. Tällöin toiminta saattaa heikentää hyvinvointia ja lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Erityisesti nuorten kohdalla passivoitumisen ja turhautumisen riski korostuu.
Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä tulisi korostaa yksilölähtöisyyttä, osallisuutta ja osallistujien mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan sisältöön ja tavoitteisiin. Työtoiminta ei saa näyttäytyä päätepisteenä, vaan sen tulisi toimia välineenä mielekkään ja osallistavan elämänpolun rakentamiseen – jokaisen omista lähtökohdista käsin.
Aktivointitoimenpiteenä kuntouttavalla työtoiminnalla on tutkitusti heikot työllistämisvaikutukset. Työn tavoitteena on tutkia, miten kuntouttava työtoiminta vaikuttaa pitkäaikaistyöttömän toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Alkuperäistutkimuksina on käytetty vuosien 2017–2024 välillä julkaistuja kuutta vertaisarvioitua artikkelia.
Kuntouttava työtoiminta on moniulotteinen ilmiö, jonka vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Toiminta voi edistää erityisesti heikossa asemassa olevien psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Säännöllinen päivärytmi, arjen hallinnan vahvistuminen ja yhteisöllisyyden kokemus voivat parantaa elämänhallintaa ja osallisuuden tunnetta. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ja merkitykselliseksi koettu työtoiminta tukee toimijuuden kehittymistä ja luo uskoa tulevaisuuteen. Positiivisten vaikutusten kannalta keskeisiä ovat osallistumisen vapaaehtoisuus, mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kokemus kuulluksi tulemisesta.
Aina vaikutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään positiivisia. Jos työtoiminta koetaan pakottavaksi, kontrolloivaksi tai irralliseksi omista tavoitteista, voivat vaikutukset olla kielteisiä. Tällöin toiminta saattaa heikentää hyvinvointia ja lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Erityisesti nuorten kohdalla passivoitumisen ja turhautumisen riski korostuu.
Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä tulisi korostaa yksilölähtöisyyttä, osallisuutta ja osallistujien mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan sisältöön ja tavoitteisiin. Työtoiminta ei saa näyttäytyä päätepisteenä, vaan sen tulisi toimia välineenä mielekkään ja osallistavan elämänpolun rakentamiseen – jokaisen omista lähtökohdista käsin.