Osallisuuden toteutuminen vammaisten päivätoiminnassa
Kupias, Helmi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051712810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051712810
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön aiheena oli vammaisten osallisuuden toteutuminen päivätoiminnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Kymenlaakson hyvinvointialueen päivätoiminnan yksiköissä toteutuu vammaisten asiakkaiden osallisuus sekä millaisin keinoin osallisuuden toteutumisesta edistetään. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ajankohtaista tietoa, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu sekä millaisia kehittämistarpeita ilmenee. Työssä huomioitiin sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulma, mutta työntekijöiden näkökulma on työssä keskiössä. Tutkimukseen osallistui seitsemän eri päivätoiminnan yksikköä.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Työntekijöiden näkökulma kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, johon osallistui 31 päivä-toiminnan työntekijää. Asiakkaiden näkökulma tuotiin työssä esiin Kymen-laakson hyvinvointialueen vuonna 2024 toteuttamien päivätoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyiden tulosten kautta, johon oli osallistunut 136 asiakasta. Asiakastyytyväisyyskyselyssä toteutui määrällinen tutkimusote. Työntekijöille toteutetussa kysellä oli monimenetelmällinen lähestymistapa.
Tutkimuksen määrällistä aineistoa analysointiin numeerisesti selkeisiin pro-senttijakaumiin perustuen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittivat, että Kymenlaakson hyvinvointialueen päivätoiminnan yksiköissä toteutuu vammaisten asiakkaiden osallisuus hyvin. Asiakkaiden osallisuus koettiin työntekijöiden puolelta tavoitteeksi, jota toiminnassa pyritään edistämään. Osallisuuden edistämiseksi yksiköissä pyritään turvaamaan asiakkaiden osallistumisen mahdollisuudet sekä itsemääräämisoikeus. Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa päivätoiminnan suunniteluun sekä mielipiteiden ja toiveiden ilmaisemiseen. Myös yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ohjaus pyritään turvaamaan. Osallisuuden edistämisen tukena yksiköissä hyödynnetään kommunikoinnin apuvälineitä sekä pien-ryhmätoimintaa.
Tutkimuksessa nousi esiin myös kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiksi il-meni henkilöstön mitoitukseen ja resursseihin kohdistuvat puutteet, jotka heikentävät ajoittain yksilöllisen ohjauksen toteutumista. Myös esteettömyydessä ilmeni yhden yksikön kohdalla epäkohtia. Kiinnostus lisäkoulutuksille sekä tarve kommunikaation apuvälineiden laajemmalle käytölle nousi tutkimuksessa esiin.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Työntekijöiden näkökulma kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, johon osallistui 31 päivä-toiminnan työntekijää. Asiakkaiden näkökulma tuotiin työssä esiin Kymen-laakson hyvinvointialueen vuonna 2024 toteuttamien päivätoiminnan asiakastyytyväisyyskyselyiden tulosten kautta, johon oli osallistunut 136 asiakasta. Asiakastyytyväisyyskyselyssä toteutui määrällinen tutkimusote. Työntekijöille toteutetussa kysellä oli monimenetelmällinen lähestymistapa.
Tutkimuksen määrällistä aineistoa analysointiin numeerisesti selkeisiin pro-senttijakaumiin perustuen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittivat, että Kymenlaakson hyvinvointialueen päivätoiminnan yksiköissä toteutuu vammaisten asiakkaiden osallisuus hyvin. Asiakkaiden osallisuus koettiin työntekijöiden puolelta tavoitteeksi, jota toiminnassa pyritään edistämään. Osallisuuden edistämiseksi yksiköissä pyritään turvaamaan asiakkaiden osallistumisen mahdollisuudet sekä itsemääräämisoikeus. Asiakkaille luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa päivätoiminnan suunniteluun sekä mielipiteiden ja toiveiden ilmaisemiseen. Myös yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ohjaus pyritään turvaamaan. Osallisuuden edistämisen tukena yksiköissä hyödynnetään kommunikoinnin apuvälineitä sekä pien-ryhmätoimintaa.
Tutkimuksessa nousi esiin myös kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiksi il-meni henkilöstön mitoitukseen ja resursseihin kohdistuvat puutteet, jotka heikentävät ajoittain yksilöllisen ohjauksen toteutumista. Myös esteettömyydessä ilmeni yhden yksikön kohdalla epäkohtia. Kiinnostus lisäkoulutuksille sekä tarve kommunikaation apuvälineiden laajemmalle käytölle nousi tutkimuksessa esiin.