Vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimusten vaikutus rakennustekniikan insinöörikoulutukseen

Abstract

1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki toi mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka koskevat koko rakennusteollisuutta. Lakimuutoksen myötä vastaavan työnjohtajan työtehtävästä tuli säännelty ammatti. Ammatinharjoittaminen vaatii maksullisen pätevyystodistuksen hakemista ympäristöministeriön valtuuttamilta toimielimiltä, jotka pitävät yllä pätevyysrekistereitä. Kyseisellä muutoksella oli suora vaikutus rakennustekniikan insinöörikoulutukseen, sillä ammattikorkeakoulujen oli tarkasteltava opetussuunnitelmien vastaavuutta lakiuudistuksen ja toimintaympäristön muutosten aikaansaamien uusien vaatimusten suhteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Hämeen ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelman rakennustuotannon profiloivien opintojen opetussuunnitelman ja opintojaksojen sisältöjä, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin muuttuneen lainsäädännön vaatimuksiin ja rakennustuotannon tarpeisiin. Kehittämistyö on vaativaa, sillä lakiuudistus toi mukanaan monenlaisia haasteita, joista osaan on mahdotonta valmistautua etukäteen. Tutkimusmetodina käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Haastattelut toteutettiin asiantuntijahaastatteluina, jotka keskittyivät pätevyyksiä myöntävissä toimielimissä työskenteleviin henkilöihin. Haastattelut osoittivat, että tarkempien opintopistevaatimusten poistuminen osaltaan vaikeutti pätevyyksien myöntämistä, sillä selkeitä opintopistemääriä ei ole. Opinnäytetyön tuloksena on analyysi uudesta opetussuunnitelmasta, joka otetaan käyttöön Hämeen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2025 opintonsa aloittaville rakennusinsinööriopiskelijoille. Uudessa opetussuunnitelmassa tulevaisuuden muutoksiin on pyritty varautumaan joustavin opintojaksosisällöin erityisesti opintojen loppuvaiheeseen ajoittuvien profiloivien opintojen suhteen.

The Building Act, which came into force on January 1, 2025, brought significant changes affecting the entire construction industry. Along with the legislative amendment, the role of the responsible site manager became a regulated profession. Practicing this profession requires applying for a paid certificate of competence from bodies authorized by the Ministry of the Environment, which maintains competence registers. This change had a direct impact on construction engineering education, as universities of applied sciences had to review the compliance of their curricula with the new requirements brought about by the legislative reform and changes in the operating environment. The aim of the thesis was to develop the curriculum and course contents of the construction production profiling studies in the degree program of construction and civil engineering at Häme University of Applied Sciences, so that they would best meet the requirements of the changed legislation and the needs of construction production. The development work was challenging, as the legislative reform has brought various challenges with it, and it is impossible to prepare for some of them in advance. The research method used was qualitative research. The interviews were conducted as expert interviews, focusing on individuals working in bodies that grant qualifications. The interviews revealed that the removal of more specific credit requirements made it more difficult to grant qualifications, as there are no clear credit criteria. As the result of the thesis there was an analysis of the new curriculum, which will be implemented at Häme University of Applied Sciences for construction engineering students starting their studies in the fall of 2025. The new curriculum aimed to prepare for future changes with flexible course contents, especially in the profiling studies that take place in the final stages of the studies.