”Mitä kaikkea niihin on laitettu, myrkkyjä” : terveydenhoitajan rooli rokote-epäröinnin kohtaamisessa neuvolassa

Abstract

Maailman terveysjärjestö (WHO) on luokitellut rokote-epäröinnin yhdeksi kymmenestä uhasta globaalille terveydelle. Rokote-epäröinti uhkaa kumota rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa saavutetun edistyksen ja on tutkimusten mukaan merkittävä syy rokotekattavuuden vähenemiseen. Terveydenhoitajan roolia rokote-epäröinnin kohtaamisessa on tutkittu niukasti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata rokote-epäröinnin ilmenemistä neuvolassa sekä terveydenhoitajien kokemuksia rokote-epäröivän asiakkaan kohtaamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystä terveydenhoitajan roolista rokote-epäröintitilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä yhteistyönä jo päättyneen VAX-TRUST-hankkeen kanssa. Hankkeelta saatiin analysoitavaksi valmis aineisto, joka koostui kymmenestä vuonna 2022 kerätystä neuvolaterveydenhoitajan haastattelusta Uudenmaan alueelta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tulosten perusteella rokote-epäröinti ilmenee terveydenhoitajan vastaanotolla tunteina, elämänvalintoina ja tiedon aukkoina. Rokote-epäröintitilanteissa terveydenhoitaja on asiantuntijan ja vuorovaikuttajan rooleissa, antaen oikeaa tietoa oikea-aikaisesti, sinnikkäästi ja oikealla tavalla. Terveydenhoitaja on ratkaisevassa asemassa vanhemman rokotuspäätöksen kannalta.

Koska rokote-epäröintiä saattaa ilmetä eri vaiheissa asiakassuhdetta, jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää, missä vaiheessa ja millä keinoin rokote-epäröintiin puuttuminen olisi kaikkein tehokkainta ja vaikuttavinta.

The World Health Organization (WHO) has identified vaccine hesitancy as one of the top ten threats to global health. It threatens to reverse progress in combating vaccine-preventable diseases and significantly contributes to declining vaccination coverage. The role of public health nurse in addressing vaccine hesitancy has been minimally studied.

The aim of this thesis was to describe how vaccine hesitancy manifests in maternity and child health clinics and the experiences of public health nurses with vaccine-hesitant clients. The objective was to enhance understanding of the public health nurse’s role in these situations. The study was conducted using qualitative methods in collaboration with the VAX-TRUST project, analyzing ten interviews with maternity and child health clinic nurses from the Uusimaa region, collected in 2022, using inductive content analysis.

Results indicate that vaccine hesitancy appears in consultations as emotions, lifestyle choices, and knowledge gaps. Public health nurses act as experts and communicators, providing accurate, timely and persistent information. They play a crucial role in influencing vaccination decisions. Further research is needed to identify the most effective stages and methods for addressing vaccine hesitancy.