Kestävä hankinta - ekologiset kriteerit käytännössä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin ekologisten hankintakriteerien vaikutuksia kilpailutuksissa. Työn toimeksiantajana toimi Äänekosken kaupunki. Aihe on ajankohtainen, sillä julkinen hankinta on yksi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävimmistä keinoista mentäessä kohti hiilineutraaliustavoitteita. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimustyyppi on tapaustutkimus.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia valmiuksia toimittajilla on vastata julkisen hankinnan ekologisten hankintakriteerien vaatimuksiin. Menetelminä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Työn teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta pääteemasta, kestävästä julkisesta hankinnasta ja ekologisista hankintakriteereistä. Tutkimuksellisessa osassa menetelminä käytettiin aineistoanalyysia HILMA-ilmoituksista sekä toimittajille suunnattua kyselytutkimusta.

Tuloksista havaittiin, että on olemassa laajasti erilaisia julkisten tahojen ylläpitämiä ekologisia hankintakriteeristöjä, jotka pääosin sisältävät käytännön soveltamiseen vaadittavat kriteeritekstit, soveltamisohjeet sekä ehdotukset todentamismenetelmistä. Tuloksista havaittiin myös, että Suomessa ekologisen kestävyyden osa-alueiden edistäminen hankintailmoituksilla toteutuu jokseenkin hyvin tai kohtalaisesti, mutta julkisen tahon määrittelemiä virallisia ekologisia hankintakriteereitä sovelletaan vain harvoin. Toimittajien näkökulmasta tuloksista voitiin havaita, että valmiudet vastata ekologisiin vaatimuksiin kilpailutuksissa olivat kohtalaiset tai jokseenkin hyvät, mutta kilpailutuksissa kriteerien muodossa esitetyt vaatimukset koettiin osin vaikeammiksi täyttää.

Johtopäätöksenä todettiin, että ekologiset hankintakriteerit vaikuttavat kilpailutuksiin merkittävästi. Niiden onnistunut soveltaminen on merkittävin kilpailutuksen onnistumiseen ja hankinnan ympäristötavoitteiden saavuttamiseen vaikuttava tekijä. Toisaalta kriteerien epäjohdonmukainen käyttö tai epäonnistunut määrittely voivat johtaa kilpailun rajoittamiseen tai kustannusten nousuun ilman, että ne edistävät hankinnan ekologisia tavoitteita. Kilpailutusprosessissa ekologisten hankintakriteerit ohjaavat sekä tarjoajaa että hankintayksikköä kohti hankinnan ekologisten tavoitteiden mukaista ja kokonaistaloudellisesti edullisinta ratkaisua.