Hyvän potilaskokemuksen muodostuminen Sata-alueen lastenhoito-osastoilla : Vanhemmille osoitetun palautekyselyn analyysi
Vuori, Katri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812897
Tiivistelmä
Hyvä potilaskokemus nähtiin keskeisenä osana laadukasta terveydenhuoltoa. Vanhempien hyvän potilaskokemuksen koettiin vaikuttavan lapsen hyvinvoin-tiin ja koko perheen luottamukseen terveydenhuoltoa kohtaan. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, mitkä tekijät vaikuttivat hyvään potilaskokemukseen Satakunnan hyvinvointialueen kahdella lasten hoito-osastolla (LASO 1 ja LASO 2) vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä potilaskokemuksesta hyödyntämällä vuosina 2020–2024 kerättyjen 242 palautekyselyn yhteensä 233 avointa vastausta sekä vertailemalla määrällistä ja laadullista aineistoa. Tutkimuskysymyksissä keskityttiin siihen, mitkä asiat korostuivat vanhempien palautteissa ja miten avoimet vastaukset täydensivät numeerista arviointia. Lisäksi tarkasteltiin, havaittiinko hyvään potilaskokemukseen liittyvissä palautteissa vaihtelua tarkastelujakson aikana.
Määrällisessä tilastoanalyysissä havaittiin keskimäärin erittäin hyvää potilaskokemusta kaikilla osa-alueilla. Vuosien välillä ilmeni kuitenkin pientä vaihtelua erityisesti viestintään ja tiedonsaantiin liittyvissä arvioissa, mikä viittasi kehittämistarpeisiin. Laadullisessa sisällönanalyysissä aineistosta nousi esiin neljä keskeistä teemaa: hoitohenkilökunnan ammattitaito ja kohtaaminen, viestinnän selkeys ja tiedonsaanti, hoitoympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä hoidon sujuvuus ja palveluiden saatavuus. Tuloksista ilmeni, että vanhemmat arvostivat erityisesti ammattitaitoista ja empaattista hoitohenkilökuntaa sekä selkeää viestintää. Viestintään liittyvät kehittämistarpeet nousivat aineistossa selkeimmin esiin.
Tuloksena todettiin, että hyvä potilaskokemus rakentui ammattitaitoisesta henkilökunnasta, onnistuneista kohtaamisista, selkeästä tiedonsaannista ja turvallisesta hoitoympäristöstä, jotka yhdessä tukivat lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tulokset osoittivat, että viestintään tuli panostaa erityisesti henkilöstön koulutuksen kautta. Jatkossa voitiin tutkia, koettiinko hyvä potilaskokemus myös lasten näkökulmasta samoin. Myös sähköisten ja automatisoitujen palautekanavien sekä analyysimenetelmien kehittämistä pidettiin hyödyllisenä.
Määrällisessä tilastoanalyysissä havaittiin keskimäärin erittäin hyvää potilaskokemusta kaikilla osa-alueilla. Vuosien välillä ilmeni kuitenkin pientä vaihtelua erityisesti viestintään ja tiedonsaantiin liittyvissä arvioissa, mikä viittasi kehittämistarpeisiin. Laadullisessa sisällönanalyysissä aineistosta nousi esiin neljä keskeistä teemaa: hoitohenkilökunnan ammattitaito ja kohtaaminen, viestinnän selkeys ja tiedonsaanti, hoitoympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä hoidon sujuvuus ja palveluiden saatavuus. Tuloksista ilmeni, että vanhemmat arvostivat erityisesti ammattitaitoista ja empaattista hoitohenkilökuntaa sekä selkeää viestintää. Viestintään liittyvät kehittämistarpeet nousivat aineistossa selkeimmin esiin.
Tuloksena todettiin, että hyvä potilaskokemus rakentui ammattitaitoisesta henkilökunnasta, onnistuneista kohtaamisista, selkeästä tiedonsaannista ja turvallisesta hoitoympäristöstä, jotka yhdessä tukivat lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tulokset osoittivat, että viestintään tuli panostaa erityisesti henkilöstön koulutuksen kautta. Jatkossa voitiin tutkia, koettiinko hyvä potilaskokemus myös lasten näkökulmasta samoin. Myös sähköisten ja automatisoitujen palautekanavien sekä analyysimenetelmien kehittämistä pidettiin hyödyllisenä.