Kehonkuvan vaikutus työhyvinvointiin liikunta-alalla: kyselytutkimus
Lepokorpi, Eero (2025)
Lepokorpi, Eero
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913027
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kehonkuva vaikuttaa
liikunta-alan työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Tutkimuksessa
tarkasteltiin, missä työympäristöissä kehonkuvalla on merkitystä ja mitkä
tekijät vaikuttavat kehonkuvan muodostumiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui
Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry:n työelämässä olevia jäseniä.
Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja väittämiä että avoimia kysymyksiä.
Aineisto analysoitiin pääosin ristiintaulukoinnin ja keskiarvolaskennan avulla.
Kehonkuvaa ja työhyvinvointia tarkasteltiin viisiportaista Likert-asteikkoa
hyödyntäen.
Keskeisten tulosten perusteella kehonkuvalla on yhteys työhyvinvointiin
liikunta-alalla. Vastaajat kirjoittivat, että oma kehonkuva vaikutti työssä
jaksamiseen ja ammatilliseen identiteettiin. Eroja havaittiin vastaajan iän,
sukupuolen, työympäristöjen ja työtehtävien välillä. Suuria eroja
työympäristöjen välillä ei kuitenkaan esiintynyt.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehonkuvan merkitys työhyvinvoinnille
liikunta-alalla on huomattava. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää
liikunta-alan työyhteisöissä sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Jatkotutkimuksissa aihetta olisi hyödyllistä lähestyä laadullisin menetelmin
yksilöllisten kokemusten syvällisemmäksi ymmärtämiseksi.
liikunta-alan työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Tutkimuksessa
tarkasteltiin, missä työympäristöissä kehonkuvalla on merkitystä ja mitkä
tekijät vaikuttavat kehonkuvan muodostumiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui
Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry:n työelämässä olevia jäseniä.
Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja väittämiä että avoimia kysymyksiä.
Aineisto analysoitiin pääosin ristiintaulukoinnin ja keskiarvolaskennan avulla.
Kehonkuvaa ja työhyvinvointia tarkasteltiin viisiportaista Likert-asteikkoa
hyödyntäen.
Keskeisten tulosten perusteella kehonkuvalla on yhteys työhyvinvointiin
liikunta-alalla. Vastaajat kirjoittivat, että oma kehonkuva vaikutti työssä
jaksamiseen ja ammatilliseen identiteettiin. Eroja havaittiin vastaajan iän,
sukupuolen, työympäristöjen ja työtehtävien välillä. Suuria eroja
työympäristöjen välillä ei kuitenkaan esiintynyt.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehonkuvan merkitys työhyvinvoinnille
liikunta-alalla on huomattava. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää
liikunta-alan työyhteisöissä sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Jatkotutkimuksissa aihetta olisi hyödyllistä lähestyä laadullisin menetelmin
yksilöllisten kokemusten syvällisemmäksi ymmärtämiseksi.