Työyhteisön toiminnan kehittäminen Solo Sokos Hotelli Paviljongissa

Abstract

Johtamisen merkitys hotelli- ja ravintola-alalla nähtiin keskeisenä työtyytyväisyyden ja liiketoiminnallisen menestyksen kannalta. Solo Sokos Hotelli Paviljongissa haluttiin kehittää esihenkilötyötä ja johtamisosaamista vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Tavoitteena oli selvittää, miten työyhteisö voi omalla toiminnallaan kehittää työilmapiiriä, ja mitä osaamisen johtamisessa tulisi kehittää, jotta esihenkilöt voisivat menestyä paremmin tehtävässään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin vuoden 2024 työyhteisötutkimusta, sekä ryhmäkeskusteluja, joissa tutkimuksen tuloksia käsiteltiin henkilöstön kanssa. Keskusteluissa keskityt-tiin muun muassa tauottamiseen, kollegoiden tukemiseen, tiedonkulun ja toimintatapojen yhtenäistämiseen. Esihenkilöiden osaamista arvioitiin itsearviointilomakkeen avulla. Tuloksissa nousi esiin tarve selkeille ohjeistuksille, avoimelle ja tasapuoliselle johtamiselle sekä tiimin sisäiselle viestinnälle. Työyhteisö arvosti erilaisten työskentelytapojen hyväksymistä ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Esihenkilötyön kehittämiseksi tunnistettiin valmennustarpeita, ja tiimien moninaisuus huomioitiin tärkeänä tekijänä osaamisen johtamisessa. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, vastuun jakaminen ja virheistä oppiminen koettiin merkityksellisiksi koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksessa nousi esille tiimien näkökulmasta konkreettisia parannuskohteita toimintatapoihin, sekä asioita, joihin jokaisen tulisi kiinnittää huomiota. Keittiön päiväsuunnitelman tekeminen tauotuksen varmistamiseksi, sekä salin työtekijöiden perehtyminen keittiön työntekijöiden työtehtäviin olivat usein toistuneita ehdotuksia erityisesti keittiöhenkilökunnalta. Kollegoiden auttamisessa korostui palautteen merkitys, sekä selkeämpi vastuunjako. Perehdytysmateriaaliin ehdotettiin kirjoitetun tekstin lisäksi myös videotallenteita. Lähijohtamisen parantamiseksi esitettiin selkeiden pelisääntöjen luomista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukas, yhdenmukainen ja osallistava johtaminen edistää työhyvinvointia ja tukee koko tiimin toimivuutta. Yhteisesti sovitut pelisäännöt ja avoin keskustelukulttuuri luovat pohjan turvalliselle ja kehittyvälle työympäristölle, jossa jokaisen on hyvä olla. Esihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja henkilöstön osallistaminen nähdään keskeisenä tekijänä sekä työtyytyväisyyden että liike-toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.