Ostopalveluna tuotetun avoperhekuntoutuksen vaikuttavuus ja sen mittaaminen

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää avoperhekuntoutuksen vaikuttavuus, kun palvelu on ostopalveluna tuotettu. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka vaikuttavaa avoperhekuntoutus tällä hetkellä on ja mitkä asiat ovat merkittäviä palvelun vaikuttavuuden kannalta. Alustavana ajatuksena oli tutkia Humanan avopalveluiden tuottamaa avoperhekuntoutusta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja kerätä aineisto Humanan avopalveluiden työntekijöiltä sekä Keski-Uudenmaan sosiaalityöntekijöiltä. Tämä mahdollistaisi vastauksien vertailun, ja näkökulmaa tulisi sekä palvelun tuottajan että palvelun tilaajan puolelta.

Opinnäytetyön edetessä suunnitelma muuttui ja tutkimus toteutettiin ainoastaan Humanan avopalveluiden kanssa. Avoperhekuntoutusta tekeville työntekijöille järjestettiin ryhmähaastattelu. Haastateltavat valittiin yhteistyökumppanin, Humana avopalveluiden, kautta. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä avoperhekuntoutuksen työntekijää. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin tekstimuotoon, minkä jälkeen aineisto teemoiteltiin ja tiivistettiin opinnäytetyötä varten.

Tutkimustulokset osoittavat, että avoperhekuntoutuksen vaikuttavuutta määrittävät monet eri asiat. Esiin nousivat erityisesti palvelun oikea-aikaisuus, tavoitteiden realistisuus, asiakkaan osallistaminen, riittävä aika muutostyölle, työntekijävalinnat sekä tietoisuus avoperhekuntoutuksesta palveluna. Nämä toteutuvat nykyisessä avoperhekuntoutuksessa vaihtelevasti. Lisäksi tutkimustuloksista voidaan huomata, että avoperhekuntoutuksen työntekijöiden kokemuksien mukaan avoperhekuntoutus on vielä tuntematon palvelu sosiaalialan palvelukentällä.

Tutkimuksesta voidaan nostaa erityisesti kaksi johtopäätöstä: Palvelun vaikuttavuutta tulisi mitata jonkin työkalun, esimerkiksi vaikuttavuusmittarin, avulla. Tällaisen työkalun tuottaminen avoperhekuntoutuksen käyttöön olisi hyödyllistä. Lisäksi palvelu tulisi vakiinnuttaa palvelukentälle ja tietoisuutta avoperhekuntoutuksesta tulisi lisätä. Palvelun vakiinnuttaminen ja tietoisuuden lisääminen parantaisivat luottamusta palvelua kohtaan, mikä suoraan lisää avoperhekuntoutuksen vaikuttavuutta.

The aim of the thesis was to determine the effectiveness of outsourced family rehabilitation. The purpose was to examine how effective family rehabilitation currently is and what factors are significant for its effectiveness. The plan was to interview employees from both Humana and Central Uusimaa social workers, which would allow for comparison of responses and perspectives from both the service provider and the service purchaser.

The data were collected by interview. As the thesis progressed, the plan changed, and the interview was only held with employees from Humana, not to social workers. Four family rehabilitation employees participated in the group interview.

The results reveal that the effectiveness of outsourced family rehabilitation is determined by various factors. The matters that are important to recognize are the timeliness of the service, realistic goals, client involvement, sufficient time for change work, employee selection, and awareness of family rehabilitation as a service.

Overall, the study suggests that it is important to measure the effectiveness of the service. The thesis introduces the idea of effectiveness meter, which would need some more study to be created. Another issue found is that the awareness of family rehabilitation must be increased. This would be a suitable subject for another study.