”Yhdessä tekeminen oli todella eheyttävää” : taidetoiminnan vaikutukset nuorten aikuisten osallisuuden kokemuksiin
Kähkönen, Aino (2025)
Kähkönen, Aino
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja järjestää taidetoimintaa eteläsuomalaisen seurakunnan nuorten aikuisten toimintaan. Tavoitteena oli tutkia, miten taidetoiminta vaikuttaa osallistujien osallisuuden kokemuksiin ja mitkä asiat yleisesti taidetoiminnassa voivat tukea osallisuutta. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat nuori aikuisuus, osallisuus, taide, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli eteläsuomalainen seurakunta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, johon kuului myös toiminnallinen osuus eli taidetoiminnan suunnitteleminen ja järjestäminen. Taidetoimintaa järjestettiin kaksi kertaa. Molemmilla taidekerroilla tehtiin kuvataidetta, mutta aihe ja tekniikka oli erilainen. Ensimmäisellä kerralla tehtiin iso yhteinen taideteos perinteisesti maalaamalla ja toisella kerralla jokainen osallistuja teki oman taulun ”akryylikaato” -tekniikalla. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin anonyymeillä Webropol -kyselyillä. Vastaukset kerättiin taidetoimintaan osallistuneilta heti molempien taidekertojen jälkeen. Aineistonkeruu tuotti aineiston, josta tehtiin sisällönanalyysi teorialähtöisesti teemoittelun ja koodaamisen avulla. Aineistosta muodostettiin taulukot havainnollistamaan tutkimuksen tuloksia. Keskeisenä teoriana hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden työpaperia, ja tutkimusaineistoa peilattiin sen määritelmään osallisuudesta.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että taidetoiminta voi edistää osallisuutta kaikilla määritelmän kolmella osallisuuden osa-alueella. Tulosten mukaan taiteen tekeminen tukee osallisuutta esimerkiksi vahvistaen yksilön autonomiaa, tuoden merkityksellisyyttä, sekä tukien vaikuttamisen mahdollisuuksia. Taiteen tekemisellä on sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä vaikutuksia, jotka mahdollistuvat esimerkiksi osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteenkuuluvuuden tunteen ja taiteesta nauttimisen kautta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taiteen tekeminen erityisesti ryhmämuotoisena on oivallinen ja arvokas keino edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi on tärkeää todeta, että osallisuuden kokemuksiin taidetoiminnassa vaikuttavat niin yksilölliset, kuin myös ohjaamiseen, ryhmään ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, johon kuului myös toiminnallinen osuus eli taidetoiminnan suunnitteleminen ja järjestäminen. Taidetoimintaa järjestettiin kaksi kertaa. Molemmilla taidekerroilla tehtiin kuvataidetta, mutta aihe ja tekniikka oli erilainen. Ensimmäisellä kerralla tehtiin iso yhteinen taideteos perinteisesti maalaamalla ja toisella kerralla jokainen osallistuja teki oman taulun ”akryylikaato” -tekniikalla. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin anonyymeillä Webropol -kyselyillä. Vastaukset kerättiin taidetoimintaan osallistuneilta heti molempien taidekertojen jälkeen. Aineistonkeruu tuotti aineiston, josta tehtiin sisällönanalyysi teorialähtöisesti teemoittelun ja koodaamisen avulla. Aineistosta muodostettiin taulukot havainnollistamaan tutkimuksen tuloksia. Keskeisenä teoriana hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden työpaperia, ja tutkimusaineistoa peilattiin sen määritelmään osallisuudesta.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että taidetoiminta voi edistää osallisuutta kaikilla määritelmän kolmella osallisuuden osa-alueella. Tulosten mukaan taiteen tekeminen tukee osallisuutta esimerkiksi vahvistaen yksilön autonomiaa, tuoden merkityksellisyyttä, sekä tukien vaikuttamisen mahdollisuuksia. Taiteen tekemisellä on sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä vaikutuksia, jotka mahdollistuvat esimerkiksi osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteenkuuluvuuden tunteen ja taiteesta nauttimisen kautta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taiteen tekeminen erityisesti ryhmämuotoisena on oivallinen ja arvokas keino edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi on tärkeää todeta, että osallisuuden kokemuksiin taidetoiminnassa vaikuttavat niin yksilölliset, kuin myös ohjaamiseen, ryhmään ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.