Kansainvälisen harjoittelun vaikutuksia identiteettiin ja sosionomin ammatti-identiteettiin : opintomatka Tansaniaan Paulo Freiren kainalossa

Abstract

Autoetnografisessa opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia kansainvälisellä harjoittelulla on sosionomiopiskelijan identiteettiin ja ammatti-identiteettiin. Teoreettisena viitekehyksenä toimi identiteetti, ammatti-identiteetti ja Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka. Tutkimuksen kohteena oli aikuisopiskelijan ammatillinen kasvu vieraan kulttuurin keskellä.

Tutkimusaineisto tuotettiin harjoittelujakson aikana Tansaniassa, ja se koostui sosiaalisen median päivityksistä, litteroiduista livelähetyksistä sekä muistiinpanoista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Tuloksissa nousi esiin luokat ”kulttuurin merkitys”, ”muutos liikkeelle toiminnalla”, ”aktiivinen idealisti” sekä ”kriittinen ahdistuja”. Kulttuuri vaikutti merkittävästi tapaan, jolla ihmisiä kohdattiin sekä arki- että asiakastyössä. Tarve vaikuttaa epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin vahvistui harjoittelun aikana, ja idealistisen identiteetin rinnalle nousi näkyväksi turhautuminen viheliäisten ongelmien edessä.

Autoetnografinen opinnäytetyö osoittaa, että kansainvälinen harjoittelu vaikuttaa itsetuntemuksen ja resilienssin vahvistumiseen, eettiseen herkkyyteen sekä kriittiseen tietoisuuteen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteista. Myös ymmärrys sosiaalialasta globaalina professiona lisääntyy. Oppimisprosessi voidaan nähdä transformatiivisena. Sosionomiopiskelijoiden kansainvälistymisen edistäminen on tärkeää, ja kannattaakin pohtia, olisiko tulevaisuudessa tarvetta monikulttuuriselle sosionomikoulutukselle, jonka ytimessä on globaali erityisosaaminen.

The aim of this thesis was to explore how international internship influences the personal identity and professional identity of a Bachelor of Social Services student. The focus was on the professional development of an adult learner immersed in an unfamiliar cultural context.

The data were collected during a three-month internship period in Tanzania through social media posts, transcribed livestream discussions, and personal notes. The material was analysed by means of qualitative content analysis.

The findings revealed four main thematic categories: “The Significance of Culture,” “Action as a Catalyst for Change,” “Active Idealist,” and “Critical Worrier.” These categories reflect how cultural encounters shape both self-understanding and professional orientation. Cultural competence, critical awareness of global injustice, and a strengthened sense of ethical responsibility emerged as central elements of professional growth.

Overall, the thesis suggests that international internship can function as a transformative learning process that strengthens resilience, deepens self-reflection, and expands understanding of social work as a global profession. The findings also indicate a need to develop social services education further by enhancing internationalisation and considering new degree pathways focused on global expertise.