Esihenkilön tunnetaidot henkilöstön työhyvinvoinnin tukena
Kautto, Minna (2025)
Kautto, Minna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913238
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla on koettu suuria muutoksia viime vuosien aikana. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyi vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Muutoksen myötä palveluja on yhtenäistetty ja kehitetty. Palveluja on keskitetty, palvelualueita on muutettu ja uusia järjestelmiä on otettu käyttöön. Suuret, päällekkäiset muutokset ovat haastaneet työntekijöiden työhyvinvointia myös siitä syystä, että aikaa varsinaiselle asiakastyölle on uuden opettelussa jäänyt vähemmän.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esihenkilön tunnetaidot vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin. Tunnetaitoja ja työhyvinvointia käsittelevät aiemmat opinnäytetyöt keskittyvät usein työntekijöiden tunnetaitoihin ja niiden kehittämiseen. Toinen näkökulma aiemmissa opinnäytteissä on ollut johtajan työhyvinvointiin liittyvät teemat. Johtajuutta käsitteleviä opinnäytetöitä on tehty selkeästi enemmän muille kuin sosiaali- ja terveysalalle.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsaukseen valikoitui kymmenen aineistoa. Aineistojen valintaa ohjasi tutkimuksen sopiminen teoreettiseen viitekehykseen ja jonkin näkökulman löytyminen tutkimuskysymyksiin. Aineistojen valintakriteerinä oli, että siinä käsitellään johtajuuden ja tunneälyn lisäksi ainakin yhtä työhyvinvoinnin osa-aluetta, sillä työhyvinvointia kokonaisuutena käsitteleviä aineistoja ei löytynyt, kun huomioidaan tämän katsauksen aihe kokonaisuudessaan.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan olisi tärkeää panostaa johtajien tunnetaitojen kehittämiseen työyhteisöissä. Tunnetaidot ja tunneäly ovat osa kaikkea toimintaamme. Johtajan tapa käsitellä asioita työyhteisössä vaikuttaa kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Näin ollen johtajan tunnetaidot, kuten tunteiden tunnistaminen, hallinta, säätely ja käsittely, ovat tärkeitä organisaation toimivuuden kannalta. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan johtajan tunnetaitojen vaikutusta asiakaskokemuksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esihenkilön tunnetaidot vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin. Tunnetaitoja ja työhyvinvointia käsittelevät aiemmat opinnäytetyöt keskittyvät usein työntekijöiden tunnetaitoihin ja niiden kehittämiseen. Toinen näkökulma aiemmissa opinnäytteissä on ollut johtajan työhyvinvointiin liittyvät teemat. Johtajuutta käsitteleviä opinnäytetöitä on tehty selkeästi enemmän muille kuin sosiaali- ja terveysalalle.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Katsaukseen valikoitui kymmenen aineistoa. Aineistojen valintaa ohjasi tutkimuksen sopiminen teoreettiseen viitekehykseen ja jonkin näkökulman löytyminen tutkimuskysymyksiin. Aineistojen valintakriteerinä oli, että siinä käsitellään johtajuuden ja tunneälyn lisäksi ainakin yhtä työhyvinvoinnin osa-aluetta, sillä työhyvinvointia kokonaisuutena käsitteleviä aineistoja ei löytynyt, kun huomioidaan tämän katsauksen aihe kokonaisuudessaan.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan olisi tärkeää panostaa johtajien tunnetaitojen kehittämiseen työyhteisöissä. Tunnetaidot ja tunneäly ovat osa kaikkea toimintaamme. Johtajan tapa käsitellä asioita työyhteisössä vaikuttaa kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Näin ollen johtajan tunnetaidot, kuten tunteiden tunnistaminen, hallinta, säätely ja käsittely, ovat tärkeitä organisaation toimivuuden kannalta. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan johtajan tunnetaitojen vaikutusta asiakaskokemuksiin.