Vaihto-omaisuuden hallintaan vaikuttavat tekijät päivittäistavarakaupassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee selittämättömän hävikin syntymekanismeja ja hallintaa S-ryhmän vähittäiskaupan yksiköissä. Työn taustalla on uuteen järjestelmään siirtyminen, joka mahdollistaa myymälässä tehtävien manuaalisten saldomuutosten tekemisen. Tällaisessa tilanteessa varastosaldot eivät ole vastanneet todellista varastotilannetta, eikä tälle tehtävälle muutokselle ole selvää syytä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten selittämätöntä hävikkiä syntyy, missä tuoteryhmissä ja yksiköissä sitä esiintyy, ja millaisia mittareita ja mahdollisia toimintamalleja sen hallintaan voidaan kehittää. Tarkastelu rajattiin yhdeksään pääkaupunkiseudun yksikköön, joissa oli otettu käyttöön uusi SATO-järjestelmä. Painopiste kohdistui erityisesti vitamiineihin ja panimo-juomiin, joissa ilmiö esiintyi toistuvasti.

Tietoperustassa käsitellään varaston- ja saldonhallinnan merkitystä liiketoiminnalle, riskituotteiden ominaisuuksia sekä hävikinhallinnan teoreettisia malleja. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen aineisto. Aineistoa kerättiin Power BI -raportoinnista, kenttähavainnoista sekä haastatteluista. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin ennakoivaa hävikinhallintaa korostava malli, jota sovellettiin käytännön raportoinnin ja analyysin kehittämisessä.

Tutkimuksen perusteella havaittiin, että selittämättömän hävikin määrä vaihtelee yksiköittäin ja tuoteryhmittäin. Saldokorjauksista muodostuu merkittävä tiedonlähde hävikin ja hyvikin tunnistamisessa. Työssä esitetään kehitysehdotuksia raportoinnin, mittariston ja käytäntöjen parantamiseksi, jotta ilmiö saadaan osaksi systemaattista ja johdettavaa varastonhallintaa.