Johtamisen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin

Abstract

Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten johtaminen vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin. Kyselytutkimuksella pyrittiin selvittämään työntekijöiden kokemuksia johtamisesta ja johtamisen vaikutuksista yksilöiden hyvinvointiin sekä koko työyhteisöön. Esihenkilöt voivat hyötyä opinnäytetyön kautta saadusta tiedosta pohtiessaan johtamisensa vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tieto tukee myös työntekijöiden ymmärrystä johtamisen merkityksestä omalle työhyvinvoinnilleen, omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksista vaatia muutoksia johtamisen tapoihin. Opinnäytetyön aihe koettiin merkitykselliseksi, sillä työelämän murroksen ja digitalisaation myötä johtaminen on ollut huomattavan muutoksen alla. Ihmisten johtaminen asiajohtajuuden sijaan sekä osaavien työntekijöiden sitouttaminen ovat nousseet merkittäviksi työyhteisöissä.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin kokonaisvaltaista työhyvinvointia, työhyvinvoinnin mittaamista ja kehittämistä sekä työhyvinvoinnin vaikutuksia työelämässä. Tietoperustassa syvennyttiin tarkastelemaan myös johtamista erilaisten johtamismallien avulla, joita olivat terve johtaminen, perinteinen johtaminen, moderni johtaminen ja valmentava johtaminen. Lisäksi työssä tarkasteltiin hyvää johtamista sekä työhyvinvoinnin johtamista. Hyvä johtaminen on oikeudenmukaista, ja siinä huomioidaan työntekijöiden työhyvinvointi. Hyvä esihenkilö välittää työntekijöiden mielipiteistä, luo tilaa kehittymiselle, kannustaa ja tukee. Hyvä johtaminen vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen ja merkityksellisyyden tunteen kokemiseen. Huono johtaminen taas aiheuttaa pahaa oloa työntekijöissä ja vähentää työtyytyväisyyttä, silloin työntekijöitä ei arvosteta, heitä ei kannusteta kehittymään, eivätkä he koe merkityksellisyyden tunnetta. Huono johtaminen vaikuttaa sairauslomien, irtisanoutumisten ja stressaantumisen lisääntymiseen sekä työmotivaation laskuun.

Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin aikavälillä 11.12. - 20.12.2024. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tiedonkeruutavaksi valittiin Webropol-ohjelmalla tehty kyselylomaketutkimus. Kyselytutkimus muodostettiin opinnäytetyön tietoperustan pohjalta. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli täysi-ikäiset, vähintään yhden työkokemuksen omaavat henkilöt. Kyselyn tuloksia analysoitiin Webropol-ohjelmassa olevien raportointityökalujen avulla sekä viemällä tulokset Exceliin, jossa niistä tehtiin havainnollistavia taulukoita.

Tutkimustulosten perusteella johtamisella on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Hyvä johtaminen lisää työtyytyväisyyttä, työtehoja ja työn mielekkyyttä. Huono johtaminen puolestaan lisää työuupumusta, laskee motivaatiota ja lisää stressiä. Kyselytutkimuksen kautta selvisi, että monet kaipaavat enemmän tukea esihenkilöltään, eivätkä välttämättä uskalla avautua esihenkilöilleen mieltään painavista asioista. Huono johtaminen on myös yksi merkittävä syy irtisanoutumiselle. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja vaikuttaa työilmapiiriin positiivisesti.