Barns relationer och känslohantering inom småbarnspedagogiken

Abstract

Barnets känslohantering, anknytning, olika relationer till vuxna och barnets utveckling är återkommande teman i arbetet. Anknytningen och relationerna som barnet har påverkar barnet genom hela livet. Inom småbarnspedagogiken kommer man i kontakt med barnets olika utvecklingsskeden. Känslohanteringen är individuell hos barnet och något man tränar på speciellt under småbarnsåren.

Syftet med arbetet var att studera hur barn i åldrarna 3–5 hanterar känslor inom småbarnspedagogiken. Barnens trygga relationer och dess inverkan på känslohanteringen stod i fokus. I examensarbetet användes intervjuer av personal inom småbarnspedagogik samt litteratur som stöd för undersökningen.

Metoden genomfördes som en kvalitativ intervjustudie där tre socionomer och tre lärare inom småbarnspedagogik intervjuades. Materialet samlades in genom semistrukturerade intervjuer där följdfrågor ställdes fritt. Intervjuerna spelades in, transkriberades och analyserades tematiskt. De intervjuade hade många års arbetserfarenhet inom småbarnspedagogiken.

Resultatet tyder på att känslohanteringen kan se mycket olika ut för olika barn. Det är svårt att som pedagog avgöra om barnets relation till sin vårdnadshavare är trygg eller otrygg. Det går att misstänka ett samband mellan relationens kvalitet mellan barnet och vårdnadshavaren och känslohanteringen. Baserat på pedagogernas svar på intervjuerna så kan man dra slutsatsen att temperamentet och personligheten är stora aktörer i barnets förmåga att hantera sina känslor.

Lasten tunnesäätely, kiintymyssuhteet, suhteet aikuisiin sekä lapsen kehitys ovat toistuvia teemoja tässä työssä. Lapsen kiintymyssuhteilla ja ihmissuhteilla on pitkäkestoinen vaikutus koko elämän ajan. Varhaiskasvatuksessa kohdataan lapsen eri kehitysvaiheita. Tunnesäätely on hyvin yksilöllistä ja se on taito, jota harjoitellaan erityisesti varhaislapsuudessa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten 3–5-vuotiaat lapset käsittelevät tunteitaan varhaiskasvatuksessa. Keskiössä olivat lasten turvalliset ihmissuhteet ja niiden vaikutus tunnesäätelyyn. Tutkimuksen tukena käytettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön haastatteluja sekä kirjallisuutta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin kolmea sosionomia ja kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa esitettiin myös avoimia jatkokysymyksiä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin temaattisesti. Kaikilla haastatelluilla oli pitkä työkokemus varhaiskasvatuksesta.

Tulokset osoittavat, että tunnesäätely voi näyttää hyvin erilaiselta eri lapsilla. Varhaiskasvattajalle voi olla vaikeaa arvioida, onko lapsen ja huoltajan välinen suhde turvallinen vai turvaton. Voidaan kuitenkin epäillä, että lapsen ja huoltajan välisen suhteen laadulla on yhteys tunnesäätelyyn. Haastatteluvastausten perusteella voidaan päätellä, että temperamentilla ja persoonallisuudella on suuri merkitys lapsen kykyyn käsitellä tunteitaan.

Children’s emotional regulation, attachment, relationships with adults, and overall development are recurring themes in this study. A child’s attachments and relationships have a lasting impact throughout life. In early childhood education, professionals encounter various stages of a child’s development. Emotional regulation is highly individual and is something that children practice during the early years.

The purpose of this thesis was to examine how children aged 3–5 manage emotions within the context of early childhood education. The focus was on children’s secure relationships and how these influence their emotional regulation. The study was supported by interviews with early childhood education staff and a review of relevant literature.

The research was conducted as a qualitative interview study involving three social workers and three early childhood education teachers. Data was collected through semi-structured interviews that allowed for open-ended follow-up questions. The interviews were recorded, transcribed, and analyzed thematically. All participants had many years of experience working in early childhood education.

The research was conducted as a qualitative interview study involving three social workers and three early childhood education teachers. Data was collected through semi-structured interviews that allowed for open-ended follow-up questions. The interviews were recorded, transcribed, and analyzed thematically. All participants had many years of experience working in early childhood education.