Uutisoinnin todenperäisyys Euroopan unionin SEU:n 7 artikla -menettelystä ja Unkarin oikeusvaltiotilanteesta
Seppänen, Laura; Tomunen, Nelli (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913213
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan uutisoinnin todenperäisyyttä Euroopan unionin SEU:n 7 artiklan menettelyyn ja Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen liittyen. Tutkimus kohdistui kolmen eri median – Yleisradion, Helsingin Sanomien ja Politico-lehden – artikkeleihin. Faktantarkistuksen avulla analysoitiin 83 uutisartikkelia ajalta 01.01.2017–28.2.2025. Tavoitteenamme oli selvittää, kuinka luotettavasti mediat käsittelevät EU:n oikeusvaltiotoimia ja millaisia journalistisia ratkaisuja uutisoinnissa esiintyy. Tutkimuksen tausta juontaa juurensa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Suomi kansainvälisessä yhteisössä -kurssilta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena faktantarkistusmenetelmänä, jota täydennettiin viitteellisellä kehysanalyysilla. Faktantarkistuksessa jokaisesta artikkelista poimittiin väitteitä, yhteensä 302 kappaletta, jotka arvioitiin EUfactcheck-luokituksen mukaan luokkiin kuten totta, osittain totta, harhaanjohtava, ja ei-tarkistettavissa. Tietoperustassa avataan muun muassa oikeusvaltioperiaatteen sisältöä, artikla 7 -menettelyn toimintaa sekä EU:n sisäistä valvontaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Lisäksi tarkastellaan Unkarin poliittista historiaa, pääministeri Viktor Orbánin asemaa ja poikkeuksellista profiilia verrattuna muihin autoritaarisiin johtajiin.
Metodiosiossa kuvataan faktantarkistuksen periaatteet, tutkimusmenetelmät sekä aiemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset. Tutkimusprosessin kulku ja aineiston rajaus, kuten artikkelien valinta ja karsinta, esitetään vaihe vaiheelta. Tuloksissa kuvataan, kuinka väitteet jakautuivat eri faktantarkitusluokkiin (esimerkiksi totta, osittain totta, harhaanjohtava), ja miten jakaumat sijoittuivat eri medioihin. Tutkimuksen perusteella suurin osa väitteistä osoittautui paikkansapitäviksi, mutta myös virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä löytyi.
Pohdinnassa käsitellään tutkimustulosten merkitystä, tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisia jatkotutkimusaiheita. Työ tarjoaa konkreettisen esimerkin faktantarkistuksen soveltamisesta journalistisessa analyysissa sekä välineitä ymmärtää paremmin median roolia poliittisesti herkissä konteksteissa, kuten EU:n ja Unkarin välisessä suhteessa.
Tutkimus osoittaa, että media ei pelkästään raportoi, vaan kehystää ja tulkitsee poliittisia prosesseja. Se nostaa esiin faktantarkistuksen ja mediakriittisen lukutaidon merkityksen erityisesti monisyisten EU-kysymysten yhteydessä ja tarjoaa välineitä ymmärtää, miten uutisointi vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tutkimus toteutettiin laadullisena faktantarkistusmenetelmänä, jota täydennettiin viitteellisellä kehysanalyysilla. Faktantarkistuksessa jokaisesta artikkelista poimittiin väitteitä, yhteensä 302 kappaletta, jotka arvioitiin EUfactcheck-luokituksen mukaan luokkiin kuten totta, osittain totta, harhaanjohtava, ja ei-tarkistettavissa. Tietoperustassa avataan muun muassa oikeusvaltioperiaatteen sisältöä, artikla 7 -menettelyn toimintaa sekä EU:n sisäistä valvontaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta. Lisäksi tarkastellaan Unkarin poliittista historiaa, pääministeri Viktor Orbánin asemaa ja poikkeuksellista profiilia verrattuna muihin autoritaarisiin johtajiin.
Metodiosiossa kuvataan faktantarkistuksen periaatteet, tutkimusmenetelmät sekä aiemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset. Tutkimusprosessin kulku ja aineiston rajaus, kuten artikkelien valinta ja karsinta, esitetään vaihe vaiheelta. Tuloksissa kuvataan, kuinka väitteet jakautuivat eri faktantarkitusluokkiin (esimerkiksi totta, osittain totta, harhaanjohtava), ja miten jakaumat sijoittuivat eri medioihin. Tutkimuksen perusteella suurin osa väitteistä osoittautui paikkansapitäviksi, mutta myös virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä löytyi.
Pohdinnassa käsitellään tutkimustulosten merkitystä, tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisia jatkotutkimusaiheita. Työ tarjoaa konkreettisen esimerkin faktantarkistuksen soveltamisesta journalistisessa analyysissa sekä välineitä ymmärtää paremmin median roolia poliittisesti herkissä konteksteissa, kuten EU:n ja Unkarin välisessä suhteessa.
Tutkimus osoittaa, että media ei pelkästään raportoi, vaan kehystää ja tulkitsee poliittisia prosesseja. Se nostaa esiin faktantarkistuksen ja mediakriittisen lukutaidon merkityksen erityisesti monisyisten EU-kysymysten yhteydessä ja tarjoaa välineitä ymmärtää, miten uutisointi vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.