JALKATERAPEUTTIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN : Täydennyskoulutusehdotus
Heikkilä, Marjo; Saar, Laura (2014)
Heikkilä, Marjo
Saar, Laura
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094089
Tiivistelmä
Jalkaterapian täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja Suomen jalkojenhoitaja-ja jalkaterapeuttiliitto ry:n eettisiin ohjeisiin. Valtakunnallisesti täydennyskoulutusta jalkaterapeuteille on niukasti tarjolla. Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Mikkelin ammattikorkeakoululle. Pohjana tutkimukselle oli alustava kysely jalkaterapian täydennyskoulutustarpeesta. Alustava kysely vahvisti, että koulutusta tarvittaisiin.
Osaamisen kartoitus toteutettiin kyselynä, jossa selvitettiin, mitä osaamisalueita tulevan opetussuunnitelman sisällöistä kyselyyn vastanneet jalkaterapeutit haluavat täydennyskoulutuksena. Samalla kysyttiin toiveita, miten tulevaisuuden koulutus tulisi järjestää. Vastauksia analysoitaessa webropol-järjestelmässä, nousi esiin selkeästi muutamien kompetenssien alla olevia osaamisalueita: mobilisointi, stabilisointi ja palpaatio; toiminnallinen harjoittelu, biomekaaniset tutkimukset; anatomia; lääketieteellinen osaaminen ja kirjaaminen. Koulutuksen sisältö toivottiin olevan keskimäärin 1 päivän mittainen ja koulutuspaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Johtamiseen kuuluu yhtenä osa-alueena osaamisen johtaminen. Se on keskeistä, jotta organisaation toiminta, joka pohjautuu strategiaan, toteutuu laadukkaasti (Hyppänen 2013). Osaamisen johtamisen perusteena käytetään täydennyskoulutussuunnitelmien laatimista organisaatioiden henkilöstöissä (Viitala 2005). Suomessa jalkaterapeutteja on n. 250 ja heistä moni toimii yksityisyrittäjinä. Osa toimii perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Arvioimme, että täydennyskoulutussuunnitelmia ei kovin monessa organisaatiossa tehdä. Organisaatioissa, joissa on useampia jalkaterapeutteja, koulutussuunnitelman tekemien olisi välttämätöntä. Näin huolehditaan organisaation laadukkaasta palvelusta, huomioiden kaikki jalkaterapian eri osa-alueet.
Tuotekehitysprosessin tuloksena tehtiin työn tilaajalle täydennyskoulutusehdotus, jota he voivat hyödyntää omassa palvelutarjonnassaan. Ehdotus on kirjattu koulutussarjamuotoon, josta voidaan erottaa myös osia pidettäväksi.
Osaamisen kartoitus toteutettiin kyselynä, jossa selvitettiin, mitä osaamisalueita tulevan opetussuunnitelman sisällöistä kyselyyn vastanneet jalkaterapeutit haluavat täydennyskoulutuksena. Samalla kysyttiin toiveita, miten tulevaisuuden koulutus tulisi järjestää. Vastauksia analysoitaessa webropol-järjestelmässä, nousi esiin selkeästi muutamien kompetenssien alla olevia osaamisalueita: mobilisointi, stabilisointi ja palpaatio; toiminnallinen harjoittelu, biomekaaniset tutkimukset; anatomia; lääketieteellinen osaaminen ja kirjaaminen. Koulutuksen sisältö toivottiin olevan keskimäärin 1 päivän mittainen ja koulutuspaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Johtamiseen kuuluu yhtenä osa-alueena osaamisen johtaminen. Se on keskeistä, jotta organisaation toiminta, joka pohjautuu strategiaan, toteutuu laadukkaasti (Hyppänen 2013). Osaamisen johtamisen perusteena käytetään täydennyskoulutussuunnitelmien laatimista organisaatioiden henkilöstöissä (Viitala 2005). Suomessa jalkaterapeutteja on n. 250 ja heistä moni toimii yksityisyrittäjinä. Osa toimii perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Arvioimme, että täydennyskoulutussuunnitelmia ei kovin monessa organisaatiossa tehdä. Organisaatioissa, joissa on useampia jalkaterapeutteja, koulutussuunnitelman tekemien olisi välttämätöntä. Näin huolehditaan organisaation laadukkaasta palvelusta, huomioiden kaikki jalkaterapian eri osa-alueet.
Tuotekehitysprosessin tuloksena tehtiin työn tilaajalle täydennyskoulutusehdotus, jota he voivat hyödyntää omassa palvelutarjonnassaan. Ehdotus on kirjattu koulutussarjamuotoon, josta voidaan erottaa myös osia pidettäväksi.