Työpistevaihto osana työhyvinvointia ja ammatillisen osaamisen kasvua varhaiskasvatuksessa
Tarkkanen, Johanna (2025)
Tarkkanen, Johanna
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913386
Tiivistelmä
Työ varhaiskasvatuksessa on koko ajan vaativampaa ja haasteellisempaa. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää henkilöstön sitoutuminen ja pysyvyys. Henkilökunnan työhyvinvointi on olennaista työssä jaksamisessa ja tärkeä osa työssä pysymisessä. Työhyvinvointiin liittyy keskeisenä tekijänä työntekijän ammatillinen osaaminen ja kehittyminen.
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella työpistevaihtoa varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin edistämisen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Työpistevaihdossa työntekijä vaihtaa työpistettä väliaikaisesti, mutta työtehtävä pysyy samana. Työpistevaihdon tarkoituksena on itsensä kehittäminen, uuden oppiminen, tiedonvaihtaminen ja yhteisten toimintamallien vakiinnuttaminen kaupungin varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyössä kartoitettiin Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstölle suunnatulla kyselyllä työntekijöiden kiinnostusta, halukkuutta ja mielipiteitä työpistevaihdosta. Kyselyyn vastasi 16 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joista valtaosa oli koulutusmyönteisiä ja kiinnostuneita oman osaamisensa kehittämisestä. Tuloksista kävi ilmi, että työpistevaihtoa pidettiin yleisesti ottaen myönteisenä mahdollisuutena oppia uutta, jakaa osaamista ja vahvistaa yhteistyötä eri päiväkotien välillä.
Samaan aikaan esiin nousi myös huolia: erityisesti oman ryhmän jättäminen, lasten reaktiot ja työkavereiden kuormittuminen aiheuttivat epäröintiä. Työuran pituus vaikutti suhtautumiseen, sillä kokeneemmat työntekijät olivat vähemmän halukkaita osallistumaan vaihtoon.
Voidaan todeta, että työpistevaihto voi toimia arvokkaana osana varhaiskasvatuksen kehittämistä, kunhan sen toteutus on vapaaehtoista, suunnitelmallista ja hyvin tuettua. Esimiestyön merkitys ja resurssien riittävyys nousevat keskeisiksi onnistumisen edellytyksiksi. Kun vaihto toteutetaan työntekijän omista lähtökohdista käsin, voi siitä muodostua voimavara, joka tukee sekä yksilön että koko työyhteisön kasvua.
Tutkimusta voidaan jatkaa tekemällä kattavampi kysely vielä laajemmalle alueelle tai työpistevaihtokokeiluna, josta saadaan enemmän käytännön tietoa menetelmän toimivuudesta ja todellisista resursseista.
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella työpistevaihtoa varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin edistämisen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Työpistevaihdossa työntekijä vaihtaa työpistettä väliaikaisesti, mutta työtehtävä pysyy samana. Työpistevaihdon tarkoituksena on itsensä kehittäminen, uuden oppiminen, tiedonvaihtaminen ja yhteisten toimintamallien vakiinnuttaminen kaupungin varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyössä kartoitettiin Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstölle suunnatulla kyselyllä työntekijöiden kiinnostusta, halukkuutta ja mielipiteitä työpistevaihdosta. Kyselyyn vastasi 16 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joista valtaosa oli koulutusmyönteisiä ja kiinnostuneita oman osaamisensa kehittämisestä. Tuloksista kävi ilmi, että työpistevaihtoa pidettiin yleisesti ottaen myönteisenä mahdollisuutena oppia uutta, jakaa osaamista ja vahvistaa yhteistyötä eri päiväkotien välillä.
Samaan aikaan esiin nousi myös huolia: erityisesti oman ryhmän jättäminen, lasten reaktiot ja työkavereiden kuormittuminen aiheuttivat epäröintiä. Työuran pituus vaikutti suhtautumiseen, sillä kokeneemmat työntekijät olivat vähemmän halukkaita osallistumaan vaihtoon.
Voidaan todeta, että työpistevaihto voi toimia arvokkaana osana varhaiskasvatuksen kehittämistä, kunhan sen toteutus on vapaaehtoista, suunnitelmallista ja hyvin tuettua. Esimiestyön merkitys ja resurssien riittävyys nousevat keskeisiksi onnistumisen edellytyksiksi. Kun vaihto toteutetaan työntekijän omista lähtökohdista käsin, voi siitä muodostua voimavara, joka tukee sekä yksilön että koko työyhteisön kasvua.
Tutkimusta voidaan jatkaa tekemällä kattavampi kysely vielä laajemmalle alueelle tai työpistevaihtokokeiluna, josta saadaan enemmän käytännön tietoa menetelmän toimivuudesta ja todellisista resursseista.