Opinnäytetöiden pedagogisen ohjausosaamisen kehittäminen
Kauko, Kimmo (2025)
Kauko, Kimmo
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013492
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) merenkulun tutkinto-ohjelmien opinnäytetöiden pedagogisia ohjauskäytänteitä ja kehittämistarpeita. Työn tavoitteena oli esittää kehittämisehdotuksia, joilla vahvistaa ohjaajien pedagogista ohjausosaamista ja sitä kautta parantaa opinnäytetöiden ohjauksen laatua. Lisäksi työn oppimistavoitteena oli kehittää tekijän omaa pedagogista osaamista. Tutkimuksen tarkoitus oli myös SAMKin pyrkimys tarjota laadukkaampaa ohjausta opiskelijoilleen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta osa-alueesta: ohjausprosessista, ohjauksen pedagogiikasta ja pedagogisesta hyvinvoinnista. Valittujen teorioiden avulla pyrittiin tunnistamaan ohjauksen pedagogiseen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin havainnoimalla ohjaustilanteita ja tekemällä teemahaastatteluja sekä opinnäytetöiden ohjaajille, että opiskelijoille. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat ohjauksen merkittävänä ja olennaisena osana opinnäytetyöprosessia. Onnistuneen ohjauksen koettiin rakentuvan avoimelle vuorovaikutukselle ja tavoitteelliselle työskentelylle. Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin myös puutteita ohjausprosessin selkeydessä, palautteen säännöllisyydessä.
Johtopäätöksissä tuotiin esiin kaksi keskeistä kehittämisaluetta: vuorovaikutuksen muoto ja ohjausprosessin selkeys. Näissä onnistuminen tai epäonnistuminen heijastui suoraan ohjauksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen perusteella laadittiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla ohjaus voitaisiin järjestää entistä vuorovaikutteisemmin ja opiskelijalähtöisemmin. Ohjaus nähtiin enemmänkin pedagogisena prosessina, kuin vain teknisenä ohjeistamisena, jolla oli suora vaikutus opiskelijan työskentelyyn ja lopputulokseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta osa-alueesta: ohjausprosessista, ohjauksen pedagogiikasta ja pedagogisesta hyvinvoinnista. Valittujen teorioiden avulla pyrittiin tunnistamaan ohjauksen pedagogiseen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin havainnoimalla ohjaustilanteita ja tekemällä teemahaastatteluja sekä opinnäytetöiden ohjaajille, että opiskelijoille. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat ohjauksen merkittävänä ja olennaisena osana opinnäytetyöprosessia. Onnistuneen ohjauksen koettiin rakentuvan avoimelle vuorovaikutukselle ja tavoitteelliselle työskentelylle. Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin myös puutteita ohjausprosessin selkeydessä, palautteen säännöllisyydessä.
Johtopäätöksissä tuotiin esiin kaksi keskeistä kehittämisaluetta: vuorovaikutuksen muoto ja ohjausprosessin selkeys. Näissä onnistuminen tai epäonnistuminen heijastui suoraan ohjauksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen perusteella laadittiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla ohjaus voitaisiin järjestää entistä vuorovaikutteisemmin ja opiskelijalähtöisemmin. Ohjaus nähtiin enemmänkin pedagogisena prosessina, kuin vain teknisenä ohjeistamisena, jolla oli suora vaikutus opiskelijan työskentelyyn ja lopputulokseen.