Suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden rahastoimien työeläkevarojen sijoitustuoton parantaminen
Tyrisevä, Tatu (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013571
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on antaa suosituksia suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden rahastoitujen työeläkevarojen sijoitustuoton parantamiseksi. Tutkimusongelmaan haetaan ratkaisua vastaamalla kysymykseen ”Miten suomalaisissa työeläkevakuutusyhtiöissä
rahastoitujen työeläkkeiden sijoitustuottoa voitaisiin parantaa verrokkimaiden pohjalta?”
Tutkimusongelman ratkaisemiseksi on johdettu seuraavat alaongelmat:
- Mitkä maat ovat tutkimukseen sopivia verrokkimaita?
- Miksi rahastoitujen työeläkkeiden tuotto on ollut verrokkimaissa parempi?
- Mitä käytäntöjä suomalaiseen järjestelmään kannattaisi tai ei kannattaisi omaksua verrokkimaista?
Opinnäytetyön teoriaosassa esitellään opinnäytetyön aiheen kannalta oleellinen rahoitusteoriat. Näitä ovat sijoitustuoton laskeminen, sijoituskohteiden jaottelu ja velkavivun hyödyntäminen.
Teoriaosassa esitellään myös sopivien verrokkimaiden valinta ja niiden eläkejärjestelmien kuvaukset. Verrokkimaiden valinnassa on hyödynnetty tausta-aineistona Eläketurvakeskuksen
vuosittain tuottamaa kansainvälistä sijoitustuottovertailua.
Tutkimus on rajattu koskemaan Suomessa ainoastaan työeläkevakuutusyhtiöitä. Molemmista verrokkimaista on valittu yksi eläkerahasto. Tutkimusaineisto on kerätty julkisista lähteistä, kuten
työeläkerahastojen vuosikertomuksista, Työeläkevakuuttaja TELA ry:n ja Eläketurvakeskuksen aineistoista. Kirjallista aineistoa on täydennetty haastattelemalla Finanssiala ry:n työeläkeasioista vastaavaa johtajaa Mikko Kuuselaa.
Tutkimuksessa perehdytään Suomen työeläkerahastojen verrokkirahastojen sijoitusallokaatioihin ja sijoitustoiminnan kuluihin. Näitä vertaamalla pyritään löytämään kehitysehdotuksia suomalaisten työeläkerahastojen sijoitustuoton parantamiseen. Varsinaiset kehitysehdotukset esitetään opinnäytetyön viimeisessä luvussa yhteenveto ja pohdinta. Näihin kuuluvat sijoitustoiminnasta johtuvien kulujen minimointi, sijoittaminen osakkeisiin ja sijoitusten tehokas hajauttaminen.
rahastoitujen työeläkkeiden sijoitustuottoa voitaisiin parantaa verrokkimaiden pohjalta?”
Tutkimusongelman ratkaisemiseksi on johdettu seuraavat alaongelmat:
- Mitkä maat ovat tutkimukseen sopivia verrokkimaita?
- Miksi rahastoitujen työeläkkeiden tuotto on ollut verrokkimaissa parempi?
- Mitä käytäntöjä suomalaiseen järjestelmään kannattaisi tai ei kannattaisi omaksua verrokkimaista?
Opinnäytetyön teoriaosassa esitellään opinnäytetyön aiheen kannalta oleellinen rahoitusteoriat. Näitä ovat sijoitustuoton laskeminen, sijoituskohteiden jaottelu ja velkavivun hyödyntäminen.
Teoriaosassa esitellään myös sopivien verrokkimaiden valinta ja niiden eläkejärjestelmien kuvaukset. Verrokkimaiden valinnassa on hyödynnetty tausta-aineistona Eläketurvakeskuksen
vuosittain tuottamaa kansainvälistä sijoitustuottovertailua.
Tutkimus on rajattu koskemaan Suomessa ainoastaan työeläkevakuutusyhtiöitä. Molemmista verrokkimaista on valittu yksi eläkerahasto. Tutkimusaineisto on kerätty julkisista lähteistä, kuten
työeläkerahastojen vuosikertomuksista, Työeläkevakuuttaja TELA ry:n ja Eläketurvakeskuksen aineistoista. Kirjallista aineistoa on täydennetty haastattelemalla Finanssiala ry:n työeläkeasioista vastaavaa johtajaa Mikko Kuuselaa.
Tutkimuksessa perehdytään Suomen työeläkerahastojen verrokkirahastojen sijoitusallokaatioihin ja sijoitustoiminnan kuluihin. Näitä vertaamalla pyritään löytämään kehitysehdotuksia suomalaisten työeläkerahastojen sijoitustuoton parantamiseen. Varsinaiset kehitysehdotukset esitetään opinnäytetyön viimeisessä luvussa yhteenveto ja pohdinta. Näihin kuuluvat sijoitustoiminnasta johtuvien kulujen minimointi, sijoittaminen osakkeisiin ja sijoitusten tehokas hajauttaminen.