Osallistava kirjaaminen lastensuojelun tehostetussa perhetyössä: työntekijöille toteutettu kyselytutkimus
Mikkonen, Ulla; Puttonen, Topi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013811
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) lastensuojelun liikkuvia palveluja. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella asuu lähes puoli miljoonaa asukasta. Liikkuvat palvelut kuuluvat erityisen tuen palveluihin ja tehostetun perhetyön palvelut tuotetaan koko hyvinvointialueelle yhteensä 51 työntekijän voimin.
Opinnäytetyössä keskitytään tutkimuskysymysten kautta kolmeen asiaan: osallistavan kirjaamisen toteutumisen nykytilaan, henkilöstön tämänhetkiseen osaamiseen sekä henkilöstön havaitsemiin kehittämistarpeisiin.
Lastensuojelussa lasten oikeuksia ja osallisuutta korostetaan, mutta kirjaukset eivät aina tue niiden toteutumista. Osallistava kirjaaminen on otettu käyttöön ja tilaajaorganisaatio toivoi tietoa sen toteutumisen tilanteesta. Tuleva lakimuutos velvoittaa organisaatiota siirtymään rakenteiseen kirjaamiskäytäntöön, ja kirjaukset siirtyvät Kanta-palveluun 1.9.2026. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ja määrittää tarkemmin sosiaalihuoltoa, lastensuojelua ja tehostettua perhetyötä, ehkäisevää lastensuojelua, osallisuutta, kirjaamista sosiaalihuollossa sekä lainsäädännön tuottamaa ohjausta perhetyölle sekä kirjaamiselle. Tarkentavana näkökulmana työssä nostetaan pienen lapsen osallisuutta.
Tulosten perusteella osallistava kirjaaminen onnistuu parhaiten yksilötapaamisissa toimistolla, kun työpari on mukana tapaamisessa. Huonoiten kirjaaminen onnistuu ulkona ja toiminnallisissa tapaamisissa. Osallistavaa kirjaamista käytetään jo, mutta kaikki työntekijät eivät koe sen kuuluvan heidän perustehtäviinsä. Suurin osa vastaajista kirjaa osallistavasti työssään jo nyt, mutta kirjaamista haittaa jonkin verran ajanpuute ja järjestelmien toimimattomuus sekä osallistavan kirjaamisen käyttöönottoon liittyvän muutoksen johtaminen.
Henkilöstön osaaminen rakenteisen kirjaamisen suhteen on pääosin hyvää, mutta koulutustarpeita on erityisesti lainsäädännössä sekä kirjausten sisältöön liittyvässä osaamisessa. Osallistavan kirjaamisen koulutuksiin osallistuminen on ollut vähäistä, joten osaamisen päivittäminen on tarpeen ja sitä työntekijät myös kaipaavat.
Opinnäytetyössä keskitytään tutkimuskysymysten kautta kolmeen asiaan: osallistavan kirjaamisen toteutumisen nykytilaan, henkilöstön tämänhetkiseen osaamiseen sekä henkilöstön havaitsemiin kehittämistarpeisiin.
Lastensuojelussa lasten oikeuksia ja osallisuutta korostetaan, mutta kirjaukset eivät aina tue niiden toteutumista. Osallistava kirjaaminen on otettu käyttöön ja tilaajaorganisaatio toivoi tietoa sen toteutumisen tilanteesta. Tuleva lakimuutos velvoittaa organisaatiota siirtymään rakenteiseen kirjaamiskäytäntöön, ja kirjaukset siirtyvät Kanta-palveluun 1.9.2026. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ja määrittää tarkemmin sosiaalihuoltoa, lastensuojelua ja tehostettua perhetyötä, ehkäisevää lastensuojelua, osallisuutta, kirjaamista sosiaalihuollossa sekä lainsäädännön tuottamaa ohjausta perhetyölle sekä kirjaamiselle. Tarkentavana näkökulmana työssä nostetaan pienen lapsen osallisuutta.
Tulosten perusteella osallistava kirjaaminen onnistuu parhaiten yksilötapaamisissa toimistolla, kun työpari on mukana tapaamisessa. Huonoiten kirjaaminen onnistuu ulkona ja toiminnallisissa tapaamisissa. Osallistavaa kirjaamista käytetään jo, mutta kaikki työntekijät eivät koe sen kuuluvan heidän perustehtäviinsä. Suurin osa vastaajista kirjaa osallistavasti työssään jo nyt, mutta kirjaamista haittaa jonkin verran ajanpuute ja järjestelmien toimimattomuus sekä osallistavan kirjaamisen käyttöönottoon liittyvän muutoksen johtaminen.
Henkilöstön osaaminen rakenteisen kirjaamisen suhteen on pääosin hyvää, mutta koulutustarpeita on erityisesti lainsäädännössä sekä kirjausten sisältöön liittyvässä osaamisessa. Osallistavan kirjaamisen koulutuksiin osallistuminen on ollut vähäistä, joten osaamisen päivittäminen on tarpeen ja sitä työntekijät myös kaipaavat.