Hoitoväsymys rintasyöpää sairastavalla nuorella aikuisella

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus rintasyöpää sairastavan nuoren aikuisen hoitoväsymyksestä ja sen ennaltaehkäisystä hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia tunnistaa hoitoväsymys ajoissa ja siten auttaa rintasyövästä selviytymistä. Opinnäytetyön teoria koostuu pääosin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.

Opinnäytetyön menetelmänä on teoreettinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa kysymyksenä oli, miten hoitoväsymys ilmenee ja miten sitä voi ennaltaehkäistä rintasyöpää sairastavalla nuorella aikuisella. Opinnäytetyössä käytettiin lähteinä eri tietokannoista etsittyjä tutkimuksia. Opinnäytetyön kohderyhmä on 18–35-vuotias nuori aikuinen nainen.

Tuloksista selvisi, että väsymys on yleisin ja haittaavin oire syövän hoidossa. Syöpään liittyvään väsymykseen vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sukupuoli, fyysinen kunto sekä yksilön terveydentila. Hoitoväsymyksen tunnistamisessa on haasteita, ja ennaltaehkäisyn kannalta hoitoväsymyksen tunnistaminen ajoissa on tärkeää. Fyysinen aktiivisuus on todettu tehokkaimmaksi hoitokeinoksi syöpään liittyvän väsymyksen hoidossa.

Syöpään liittyvää hoitoväsymystä on tutkittu vähän Suomessa, aihetta olisi tarpeellista tutkia lisää. Hoitohenkilökunta hyötyisi ohjeistuksesta, joka auttaisi tunnistamaan hoitoväsymystä ja potilaalle voisi laatia samaa aihetta käsittelevän oppaan.

The purpose of this thesis was to conduct a descriptive literature review on caregiver fatigue in young adult women with breast cancer and its prevention in nursing practice. The aim of the thesis is to enhance healthcare professionals’ ability to recognise caregiver fatigue early, thereby supporting individuals in managing their breast cancer journey. The theoretical framework primarily consists of previous research literature.

The research method employed is a theoretical descriptive literature review, focusing on how caregiver fatigue manifests itself and how it can be prevented in young adult women with breast cancer. The target group was limited to women aged 18-35.

The results revealed and fatigue is the most common and burdensome symptom during cancer treatment. Several factors, including are, gender, physical condition, and overall health, contribute to cancer-related fatigue. Recognising caregiver fatigue poses challenges, and timely identification is crucial for prevention. Physical activity has been identified as the most effective treatment for cancer-related fatigue.

Cancer-related fatigue has been studied little in Finland, further research on the topic is needed. Healthcare professionals would benefit from guidelines to help identify cancer-related fatigue, and a patient guide on the same topic could also be developed.