Graded Motor Imagery -menetelmän hyödyntäminen CRPS-kipuoireyhtymän kuntoutuksessa toimintaterapiassa

Abstract

Kivun kokemus vaikuttaa haitallisesti ja kokonaisvaltaisesti yksilön toimintaan, hyvinvointiin sekä koettuunelämänlaatuun. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että yhteiskunnalla on mahdollisuus tarjota kivunhoitoon laadukkaita palveluita ja kuntoutusmuotoja, joiden hyödyt on todennettu tieteellisesti. Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome, CRPS) aiheuttaa oireyhtymästä kärsivälle suhteettoman voimakkaita kipuoireita laukaisevaan tapahtumaan verrattuna, jonka vuoksi kipuoireyhtymällä on negatiivinen vaikutus yksilön arjen toimintakykyyn. CRPS-kipuoireyhtymää hoidetaan yleensä moniammatillisesti, ja kuntoutukseen hyödynnetään muun muassa asteittaista mielikuvaharjoittelua (Graded Motor Imagery, GMI-menetelmä), jota toteuttaa yleensä toiminta- tai fysioterapeutti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen systemaattisen tiedonhaun periaatteita, ja aineisto analysointiin käyttämällä sisällönanalyysin menetelmää. Tarkoituksena oli selvittää, miten asteittaista motorista mielikuvaharjoittelua eli Graded Motor Imagery (GMI) -menetelmää toteutetaan CRPS-kipupotilaiden kuntoutuksessa. Lisäksi selvitettiin, miten CRPS-kuntoutujat ovat hyötyneet kyseisestä menetelmästä. Tavoitteena oli tuottaa tämänhetkistä, ajankohtaista tietoa aiheesta toimintaterapeuteille sekä muille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiannolla Hypnomed Oy pyrkii ajantasaistamaan ja edistämään toimintaterapian roolia CRPS-kipuoireyhtymän kuntoutuksessa. Lisäksi opinnäytetyön tuloksena saatavaa materiaalia on toimeksiantajan mahdollista hyödyntää koulutuksellisissa tarkoituksissa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella GMI-menetelmä aktiivisesti ja oikein toteutettuna voi olla tehokas kuntoutusmuoto CRPS-kipupotilaiden kuntoutuksessa, ja sillä voi olla kuntouttava vaikutus kivun voimakkuu- teen ja esiintyvyyteen, turvotukseen, motoriikkaan sekä toimintakykyyn. Toteutetun kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tuoreita ja ajankohtaisia alkuperäistutkimuksia tarvitaan aiheesta ehdottomasti lisää.