Integrationsutmaningar och strategier för internationellt utbildade sjukskötare i Finland

Abstract

Syftet med studien var att kartlägga vilka utmaningar internationellt utbildade sjukskötare möter när de försöker integreras i Finland. Studien syftade även till att beskriva internationella strategier och modeller som använts för att främja integrationen av sjukskötare i olika länder. Dessutom strävade arbetet efter att identifiera vilka faktorer som enligt forskningen kännetecknar en lyckad och hållbar integration. Målet var att ge en tydlig bild av nuläget och lyfta fram insatser som kan fungera som vägledning i det finländska sammanhanget.

Studien genomfördes som en scoping review enligt Arksey och O’Malleys modell och med stöd av PRISMA-ScR. Datainsamlingen gjordes genom systematiska sökningar i flera databaser och kompletterades med grå litteratur, till exempel myndighetsrapporter och styrdokument.

Resultatet visar att flera strukturella hinder försvårar integrationen. Det handlar bland annat om otydliga riktlinjer, bristande samordning och att tidigare kompetens inte alltid erkänns. Samtidigt lyfts viktiga framgångsfaktorer fram såsom språkutbildning, handledning, kollegialt stöd och tydliga möjligheter till utveckling. Internationella modeller visar att det är möjligt att skapa långsiktiga och rättvisa strukturer när integrationen ses som ett gemensamt ansvar.

Slutsatsen är att det redan finns mycket kunskap om vad som krävs men att det sällan tillämpas i praktiken på ett samordnat sätt. Studien lyfter behovet av nationella strategier, tydlig ansvarsfördelning och konkret vilja att ta tillvara sjukskötarnas kompetens i det finländska vårdsystemet.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia haasteita kansainvälisesti koulutetut sairaanhoitajat kohtaavat yrittäessään integroitua suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ja kartoittaa kansainvälisiä strategioita ja malleja, joita on käytetty sairaanhoitajien integraation tukemiseksi eri maissa. Tutkimuksessa pyrittiin myös tunnistamaan ne tekijät, jotka tutkimusten mukaan luonnehtivat onnistunutta ja kestävää integraatiota. Tavoitteena oli antaa selkeä kuva nykytilanteesta ja tuoda esiin toimenpiteitä, jotka voivat toimia ohjenuorana suomalaisessa kontekstissa.

Tutkimus toteutettiin scoping review -menetelmänä Arkseyn ja O’Malleyn mallin mukaisesti, PRISMA-ScR-ohjeistusta noudattaen. Aineisto kerättiin järjestelmällisillä tietokantahaulla useista lähteistä ja sitä täydennettiin harmaalla kirjallisuudella, kuten viranomaisraporteilla ja ohjausasiakirjoilla.

Tulokset osoittavat, että useat rakenteelliset esteet vaikeuttavat integraatiota. Näitä ovat muun muassa epäselvät ohjeistukset, heikko koordinointi ja aiemman osaamisen tunnustamisen puute. Samalla tutkimuksessa korostuivat keskeiset onnistumisen tekijät, kuten kielikoulutus, ohjaus, kollegiaalinen tuki ja selkeät kehittymismahdollisuudet. Kansainväliset mallit osoittavat, että pitkäjänteisten ja oikeudenmukaisten rakenteiden luominen on mahdollista, kun integraatio nähdään yhteisenä vastuuna.

Johtopäätöksenä on, että tietoa tarvittavista toimenpiteistä on jo olemassa, mutta sitä sovelletaan käytännössä harvoin koordinoidulla tavalla. Tutkimus nostaa esiin tarpeen kansallisille strategioille, selkeälle vastuunjaolle ja konkreettiselle tahtotilalle hyödyntää sairaanhoitajien osaamista suomalaisessa terveydenhuollossa.

The purpose of this study was to identify the challenges internationally educated nurses face when attempting to integrate into the Finnish healthcare system. The study also aimed to describe and map international strategies and models that have been used to support the integration of nurses in different countries. In addition, the study sought to identify key factors that, according to research, characterize successful and sustainable integration. The goal was to provide a clear overview of the current challenges and highlight actions that can serve as guidance within the Finnish context.

The study was conducted as a scoping review based on the model by Arksey and O’Malley, supported by PRISMA-ScR. Data was collected through systematic searches in multiple databases and supplemented with grey literature, such as government reports and policy documents.

The results show that several structural barriers hinder integration. These include unclear guidelines, lack of coordination, and the failure to recognize prior competence. At the same time, important success factors are highlighted, such as language training, supervision, peer support, and clear opportunities for professional development. International models show that it is possible to build long-term and equitable structures when integration is seen as a shared responsibility.

The conclusion is that there is already considerable knowledge about what is needed, but this knowledge is rarely applied in practice in a coordinated way. The study emphasizes the need for national strategies, clear allocation of responsibilities, and a concrete commitment to making use of the nurses’ full competence within the Finnish healthcare system.