PDA-Patologinen vaatimusten välttely
Borg, Iina; Rautiainen, Emma (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113975
Tiivistelmä
Patologista vaatimusten välttelyä (PDA) alettiin tutkia laajemmin vasta viime vuosina, erityisesti autismikirjon yhteydessä. Ilmiö on kiinnostava, sillä se vaikuttaa monin tavoin arjen sujuvuuteen sekä vuorovaikutukseen. PDA ilmenee äärimmäisenä tarpeena välttää sosiaalisten strategioiden avulla erilaisia arkisia vaatimuksia. Taustalla vaikuttavat voimakas tarve kontrolloida omaa ympäristöä sekä ahdistuksen kokemus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset keinot tukivat PDA-piirteisiä henkilöitä arjessa sekä mitä ammattilaisten tulisi ilmiöstä tietää. Opinnäytetyön avulla pyrittiin lisäämään ymmärrystä PDA-piirteisille, heidän läheisilleen sekä heitä hoitaville ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoina käytettiin viittä ulkomaista artikkelia. Aineisto kerättiin eri tietokannoista rajaten vuosiin 2015–2025 ja analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa havaittiin sekä samankaltaisuuksia että ristiriitaisuuksia teoreettisen viitekehyksen kanssa. PDA-käyttäytymisen taustalla todettiin olevan ahdistusta, hallinnan menettämisen pelkoa sekä yksilöllisiä tapoja reagoida erilaisiin vaatimuksiin. Tukikeinoina PDA-piirteiselle nousivat esiin joustavat rakenteet, turvallinen ja empaattinen kohtaaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaansa. Vaikka PDA:ta kuvailtiin usein autismin alatyypiksi, tutkimustulosten perusteella ilmiö ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa sellaiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että PDA oireilu johtuu tyypillisesti kuormituksesta ja ahdistuksesta eikä tietoisesta vastarinnasta. Tämän vuoksi on tärkeää kohdata vaatimuksiin voimakkaasti reagoivat yksilöt empaattisesti ja ymmärtäen. Tulokset korostavat PDA:n erityispiirteiden tunnistamisen ja yksilön elämänhallinnan tukemisen merkitystä. Suosituksena esitetään lisää koulutusta ja käytännön tukea ammattilaisille sekä laajempaa ymmärrystä PDA:n moninaisuudesta erityisesti koulumaailmassa, jotta yksilöllinen tuki mahdollistaisi paremman kehityksen ja hyvinvoinnin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset keinot tukivat PDA-piirteisiä henkilöitä arjessa sekä mitä ammattilaisten tulisi ilmiöstä tietää. Opinnäytetyön avulla pyrittiin lisäämään ymmärrystä PDA-piirteisille, heidän läheisilleen sekä heitä hoitaville ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoina käytettiin viittä ulkomaista artikkelia. Aineisto kerättiin eri tietokannoista rajaten vuosiin 2015–2025 ja analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa havaittiin sekä samankaltaisuuksia että ristiriitaisuuksia teoreettisen viitekehyksen kanssa. PDA-käyttäytymisen taustalla todettiin olevan ahdistusta, hallinnan menettämisen pelkoa sekä yksilöllisiä tapoja reagoida erilaisiin vaatimuksiin. Tukikeinoina PDA-piirteiselle nousivat esiin joustavat rakenteet, turvallinen ja empaattinen kohtaaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaansa. Vaikka PDA:ta kuvailtiin usein autismin alatyypiksi, tutkimustulosten perusteella ilmiö ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa sellaiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että PDA oireilu johtuu tyypillisesti kuormituksesta ja ahdistuksesta eikä tietoisesta vastarinnasta. Tämän vuoksi on tärkeää kohdata vaatimuksiin voimakkaasti reagoivat yksilöt empaattisesti ja ymmärtäen. Tulokset korostavat PDA:n erityispiirteiden tunnistamisen ja yksilön elämänhallinnan tukemisen merkitystä. Suosituksena esitetään lisää koulutusta ja käytännön tukea ammattilaisille sekä laajempaa ymmärrystä PDA:n moninaisuudesta erityisesti koulumaailmassa, jotta yksilöllinen tuki mahdollistaisi paremman kehityksen ja hyvinvoinnin.