Yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa : Case Säästöpankki Kalanti-Pyhäranta
Lähteenmäki, Roosa (2025)
Lähteenmäki, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113973
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtamista asiantuntijaorganisaatiossa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten näiden ilmiöiden johtamista voidaan kehittää kohdeorganisaatiossa, Säästöpankki Kalanti–Pyhärannassa. Lisäksi tutkittiin, miten henkilöstö ja johto kokevat yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtamisen nykytilan, millaisia haasteita ilmiöihin liittyy ja mitä nämä käsitteet tarkoittavat työyhteisössä.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistettiin teoreettinen viitekehys ja laadullinen sekä osittain määrällinen tutkimusaineisto. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin johdon teemahaastatteluja sekä koko henkilöstölle suunnattua verkkokyselyä. Niin teemahaastattelut kuin verkkokyselykin suoritettiin 9.4.–29.4.2025 välisenä aikana. Teoreettinen viitekehys rakentui itseohjautuvuuden ja yhteisöohjautuvuuden käsitteiden ympärille sekä tarkasteli näitä ilmiöitä tukevia johtamisperiaatteita, kuten valmentavaa johtamista, psykologista turvallisuutta ja jaettua johtajuutta.
Tulokset osoittivat, että itseohjautuvuus oli organisaatiossa jo osittain vakiintunutta, mutta yhteisöohjautuvuus oli vielä kehittymässä. Vaikka työntekijöillä oli muodollisia valtuuksia, kaikki eivät kokeneet päätöksenteon olevan aidosti itsenäistä. Valmentavaa johtamista toteutettiin vaihtelevasti, ja siinä havaittiin sekä vahvuuksia että kehitystarpeita. Psykologinen turvallisuus koettiin pääosin hyväksi, mutta erityisesti kriittisten näkemysten esittäminen ja avoin palautekulttuuri kaipasivat vahvistamista. Tulosten perusteella yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtamisen kehittämiseksi tarvitaan selkeyttä rakenteisiin, valmentavan johtamisen vahvistamista sekä vuorovaikutuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistettiin teoreettinen viitekehys ja laadullinen sekä osittain määrällinen tutkimusaineisto. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin johdon teemahaastatteluja sekä koko henkilöstölle suunnattua verkkokyselyä. Niin teemahaastattelut kuin verkkokyselykin suoritettiin 9.4.–29.4.2025 välisenä aikana. Teoreettinen viitekehys rakentui itseohjautuvuuden ja yhteisöohjautuvuuden käsitteiden ympärille sekä tarkasteli näitä ilmiöitä tukevia johtamisperiaatteita, kuten valmentavaa johtamista, psykologista turvallisuutta ja jaettua johtajuutta.
Tulokset osoittivat, että itseohjautuvuus oli organisaatiossa jo osittain vakiintunutta, mutta yhteisöohjautuvuus oli vielä kehittymässä. Vaikka työntekijöillä oli muodollisia valtuuksia, kaikki eivät kokeneet päätöksenteon olevan aidosti itsenäistä. Valmentavaa johtamista toteutettiin vaihtelevasti, ja siinä havaittiin sekä vahvuuksia että kehitystarpeita. Psykologinen turvallisuus koettiin pääosin hyväksi, mutta erityisesti kriittisten näkemysten esittäminen ja avoin palautekulttuuri kaipasivat vahvistamista. Tulosten perusteella yhteisö- ja itseohjautuvuuden johtamisen kehittämiseksi tarvitaan selkeyttä rakenteisiin, valmentavan johtamisen vahvistamista sekä vuorovaikutuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä.