Etäjohtamisen vaikutus työhyvinvointiin
Gustafsson, Margit (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114030
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin etäjohtamisen ja etätyöskentelyn vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää, miten etäjohtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja miten esihenkilötyötä kehittämällä työhyvinvointia voitaisiin tukea paremmin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajat edustivat eri toimialoja ja työtehtäviä, mikä toi aineistoon monipuolisia näkökulmia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella etäjohtaminen voi tukea työhyvinvointia erityisesti, kun viestintä on selkeää, esihenkilö on helposti tavoitettavissa ja luottamus työntekijöihin on vahvaa. Haasteita aiheuttivat muun muassa vuorovaikutuksen vähäisyys, epäselvät odotukset ja kokemus eristäytyneisyydestä. Johtopäätöksissä korostetaan esihenkilön merkitystä yhteisöllisyyden ja työn selkeyden ylläpitämisessä etätyöympäristössä. Tulosten pohjalta opinnäytetyössä esitetään myös kehitysehdotuksia etäjohtamisen käytäntöjen parantamiseksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajat edustivat eri toimialoja ja työtehtäviä, mikä toi aineistoon monipuolisia näkökulmia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella etäjohtaminen voi tukea työhyvinvointia erityisesti, kun viestintä on selkeää, esihenkilö on helposti tavoitettavissa ja luottamus työntekijöihin on vahvaa. Haasteita aiheuttivat muun muassa vuorovaikutuksen vähäisyys, epäselvät odotukset ja kokemus eristäytyneisyydestä. Johtopäätöksissä korostetaan esihenkilön merkitystä yhteisöllisyyden ja työn selkeyden ylläpitämisessä etätyöympäristössä. Tulosten pohjalta opinnäytetyössä esitetään myös kehitysehdotuksia etäjohtamisen käytäntöjen parantamiseksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.