Ammattikuljettajien riittävyys Suomessa: logistiikkayrityksen haasteet ja strategiat tulevaisuuden turvaamiseksi
Karesola, Juho (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114222
Tiivistelmä
Ammattikuljettajien saatavuus on keskeinen tekijä Suomen kuljetusalan ja logistiikkajärjestelmän toimivuudelle. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kuljettajien riittävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten kuljettajakunnan ikärakennetta, alan rakenteellisia muutoksia kohti raskaampaa kalustoa sekä työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Työn tavoitteena on tunnistaa strategioita, joiden avulla logistiikkayritys voi varautua tulevaisuuden henkilöstötarpeisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä primääri- ja sekundääriaineistoja. Tilastojen, aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden avulla kartoitettiin kuljettajien ammattikunnan rakenteen, koulutuksen, työolojen ja lainsäädännön vaikutuksia. Primääriaineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella (n=74), joka suunnattiin kohdeyrityksen ja sen liikennöitsijäverkoston johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille. Kyselyllä selvitettiin näkemyksiä työoloista, koulutuksesta, rekrytoinnista, teknologiasta ja alan houkuttelevuudesta. Yhteenvedossa verrattiin tilastollisia trendejä ja kirjallisuutta kyselyllä saatuihin käytännön näkemyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat potentiaalisen riskin kuljettajapulasta Suomessa tulevina vuosina. Työvoimapula johtuu erityisesti suuresta määrästä eläköityviä työntekijöitä sekä uuden korvaavan työvoiman hitaasta koulutustahdista. Raskaan kaluston kuljettajien koulutus ja ammattipätevöittäminen on avainasemassa, sillä tutkimuksen mukaan Suomen logistiikka on siirtymässä jatkuvasti raskaampaan ja pidempään kuljetuskalustoon samalla kun pienemmän kaluston kilometrisuoritteet laskevat. Työajat ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeudet sekä työn fyysisyys ja lainsäädännön ja koulutuksen monimutkaisuus tunnistettiin keskeisiksi haasteiksi työvoiman saatavuutta tutkittaessa. Myös alueelliset erot työvoiman saatavuudessa ovat merkittäviä. Vaikka teknologian nähdään kehittyvän, autonomisten ajoneuvojen ei uskota ratkaisevan työntekijäpulaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yritysten on välttämätöntä panostaa työolojen parantamiseen, joustavampiin työaikajärjestelyihin, työyhteisön monimuotoisuuteen, strategiseen rekrytointiin ja koulutukseen, teknologian hallittuun hyödyntämiseen sekä vaikuttamiseen lainsäädännön kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä primääri- ja sekundääriaineistoja. Tilastojen, aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden avulla kartoitettiin kuljettajien ammattikunnan rakenteen, koulutuksen, työolojen ja lainsäädännön vaikutuksia. Primääriaineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella (n=74), joka suunnattiin kohdeyrityksen ja sen liikennöitsijäverkoston johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille. Kyselyllä selvitettiin näkemyksiä työoloista, koulutuksesta, rekrytoinnista, teknologiasta ja alan houkuttelevuudesta. Yhteenvedossa verrattiin tilastollisia trendejä ja kirjallisuutta kyselyllä saatuihin käytännön näkemyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat potentiaalisen riskin kuljettajapulasta Suomessa tulevina vuosina. Työvoimapula johtuu erityisesti suuresta määrästä eläköityviä työntekijöitä sekä uuden korvaavan työvoiman hitaasta koulutustahdista. Raskaan kaluston kuljettajien koulutus ja ammattipätevöittäminen on avainasemassa, sillä tutkimuksen mukaan Suomen logistiikka on siirtymässä jatkuvasti raskaampaan ja pidempään kuljetuskalustoon samalla kun pienemmän kaluston kilometrisuoritteet laskevat. Työajat ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeudet sekä työn fyysisyys ja lainsäädännön ja koulutuksen monimutkaisuus tunnistettiin keskeisiksi haasteiksi työvoiman saatavuutta tutkittaessa. Myös alueelliset erot työvoiman saatavuudessa ovat merkittäviä. Vaikka teknologian nähdään kehittyvän, autonomisten ajoneuvojen ei uskota ratkaisevan työntekijäpulaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yritysten on välttämätöntä panostaa työolojen parantamiseen, joustavampiin työaikajärjestelyihin, työyhteisön monimuotoisuuteen, strategiseen rekrytointiin ja koulutukseen, teknologian hallittuun hyödyntämiseen sekä vaikuttamiseen lainsäädännön kehittämiseksi.