Sitoutumisen esteiden tunnistaminen ja niiden kehittäminen palvelutuotannon johtamisessa : kompleksisuusajattelu ja transaktioanalyysi perinteisten muutosjohtamisen työkalujen rinnalla
Granstrand, Mia (2025)
Granstrand, Mia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114157
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kohdeorganisaation näkökulmasta merkittävimpiä esteitä henkilöstön muutoksiin sitoutumiselle ja keinoja, joilla sitoutumista voidaan kohdeorganisaatiossa parantaa. Lisäksi tarkasteltiin työntekijän iän yhteyttä sitoutumisen asteeseen.
Työ toteutettiin sähköistä kyselylomaketta hyödyntäen. Kyselyssä oli kvalitatiivisia elementtejä avointen kommenttien muodossa. Vastausten analysointiin hyödynnettiin fenomenologis-hermeneuttista menetelmää. Määrälliset sekä avoimet vastaukset taulukoitiin teemoittain, minkä jälkeen niitä verrattiin teoriaan.
Tulokset osoittivat sitoutumisen asteen olevan yleisellä tasolla kohdeorganisaatiossa hyvä. Merkittävimmäksi sitoutumisen esteeksi tunnistettiin puutteellinen tai riittämättömäksi koettu esihenkilöltä saatu palaute ja vahvistus tehdystä työstä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että palaute- sekä yleisesti vuorovaikutustilanteisiin transaktioanalyysin ja kompleksisuusajattelun ymmärtäminen tuo hyödyllisiä työkaluja esihenkilöille sekä arjen että muutosten johtamiseen. Palautekulttuuria kehittämällä kohdeorganisaatiossa on mahdollisuus nostaa henkilöstön sitoutumisen astetta. Esihenkilön toiminta ja esimerkki palaute- ja vuorovaikutustilanteissa näyttäytyy yhtenä sitoutumisen avaintekijänä.
Työ toteutettiin sähköistä kyselylomaketta hyödyntäen. Kyselyssä oli kvalitatiivisia elementtejä avointen kommenttien muodossa. Vastausten analysointiin hyödynnettiin fenomenologis-hermeneuttista menetelmää. Määrälliset sekä avoimet vastaukset taulukoitiin teemoittain, minkä jälkeen niitä verrattiin teoriaan.
Tulokset osoittivat sitoutumisen asteen olevan yleisellä tasolla kohdeorganisaatiossa hyvä. Merkittävimmäksi sitoutumisen esteeksi tunnistettiin puutteellinen tai riittämättömäksi koettu esihenkilöltä saatu palaute ja vahvistus tehdystä työstä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että palaute- sekä yleisesti vuorovaikutustilanteisiin transaktioanalyysin ja kompleksisuusajattelun ymmärtäminen tuo hyödyllisiä työkaluja esihenkilöille sekä arjen että muutosten johtamiseen. Palautekulttuuria kehittämällä kohdeorganisaatiossa on mahdollisuus nostaa henkilöstön sitoutumisen astetta. Esihenkilön toiminta ja esimerkki palaute- ja vuorovaikutustilanteissa näyttäytyy yhtenä sitoutumisen avaintekijänä.