Ikäjohtamisen keinot ja työelämän joustot työurien pidentämisessä
Haapaniemi, Johanna (2015)
Haapaniemi, Johanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094146
Tiivistelmä
Väestön ikääntymisen vaikutusten johdosta vanhuuseläkeiän alarajaa jouduttiin nostamaan viime syksynä. Työväestön tulisi jaksaa jatkossa 2–3 vuotta pidempään työelämässä kuin mitä aikaisemmin. Eläketurvakeskuksen tuoreimman raportin mukaan vain vajaa puolet työntekijöistä ja alemmista toimihenkilöistä jaksaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti. Keinot työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen ovat kansantaloudellinen haaste. Viime kädessä tähän haasteeseen vastataan työpaikoilla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten työurien pidentämistä organisaatiotasolla on käsitelty viime vuoden aikana julkaistuissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ikäjohtamisen keinot sekä työelämän joustomuodot.
Tutkimus toteutettiin sekundaariaineiston sisällönanalyysinä. Sekundaariaineistoa kerättiin sanoma- ja aikakauslehdistä aikaväliltä 1.1.2014–31.12.2014. Sisällönanalyysin avulla pyrittiin saamaan ikääntyneiden ja organisaatioiden kokemukset ja mielipiteet työurien pidentämiskeinoista parhaiten esille. Eri sisällönanalyysimenetelmistä tähän tutkimukseen valikoitui teoriasidonnainen sisällönanalyysi, sillä siinä tutkimusaineiston analyysin luokittelu perustui teoreettiseen viitekehykseen, mutta analyysiin otettiin mukaan myös analyysirungon ulkopuolelle jäävät analyysiyksiköt, joista muodostettiin uusi luokka. Näin tutkimuksessa oli mahdollista tutkia teorianmukaisia ikäjohtamisen keinoja ja työelämän joustomuotoja, mutta näiden lisäksi oli mahdollista tutkia myös, mitä uusia keinoja organisaatioissa oli keksitty työurien pidentämiseksi.
Tutkimustulosten perusteella yleisimmät keinot ikääntyneiden työurien pidentämiseksi olivat: työn yksilöllinen muokkaaminen, ennakkoluuloton ikäasenne, hyvät kommunikointitaidot, ikääntyneiden osaamisen kehittäminen sekä tunneälytaidot. Yleisimmät työelämän joustomuodot ikääntyneiden työssä jaksamisen edistämiseksi olivat työaikajoustot sekä tehtäväjoustot. Uutta ja käytettävissä olevaa tietoa työurien pidentämiseksi olivat muun muassa esimerkit uusteknologian soveltamisesta ikäjohtamisen suunnitteluun ja kehittämiseen, työaikojen seurantaan ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Myös työyhteisön tuella oli yllättävän suuri merkitys työurien pidentämisessä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten työurien pidentämistä organisaatiotasolla on käsitelty viime vuoden aikana julkaistuissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ikäjohtamisen keinot sekä työelämän joustomuodot.
Tutkimus toteutettiin sekundaariaineiston sisällönanalyysinä. Sekundaariaineistoa kerättiin sanoma- ja aikakauslehdistä aikaväliltä 1.1.2014–31.12.2014. Sisällönanalyysin avulla pyrittiin saamaan ikääntyneiden ja organisaatioiden kokemukset ja mielipiteet työurien pidentämiskeinoista parhaiten esille. Eri sisällönanalyysimenetelmistä tähän tutkimukseen valikoitui teoriasidonnainen sisällönanalyysi, sillä siinä tutkimusaineiston analyysin luokittelu perustui teoreettiseen viitekehykseen, mutta analyysiin otettiin mukaan myös analyysirungon ulkopuolelle jäävät analyysiyksiköt, joista muodostettiin uusi luokka. Näin tutkimuksessa oli mahdollista tutkia teorianmukaisia ikäjohtamisen keinoja ja työelämän joustomuotoja, mutta näiden lisäksi oli mahdollista tutkia myös, mitä uusia keinoja organisaatioissa oli keksitty työurien pidentämiseksi.
Tutkimustulosten perusteella yleisimmät keinot ikääntyneiden työurien pidentämiseksi olivat: työn yksilöllinen muokkaaminen, ennakkoluuloton ikäasenne, hyvät kommunikointitaidot, ikääntyneiden osaamisen kehittäminen sekä tunneälytaidot. Yleisimmät työelämän joustomuodot ikääntyneiden työssä jaksamisen edistämiseksi olivat työaikajoustot sekä tehtäväjoustot. Uutta ja käytettävissä olevaa tietoa työurien pidentämiseksi olivat muun muassa esimerkit uusteknologian soveltamisesta ikäjohtamisen suunnitteluun ja kehittämiseen, työaikojen seurantaan ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Myös työyhteisön tuella oli yllättävän suuri merkitys työurien pidentämisessä.