Musikundervisning i årskurs 1–6: en studie om möjligheter och behov av att involvera musikpedagoger (YH) i den grundläggande utbildningen

Abstract

Syftet med detta examensarbete är att utforska vilka möjligheter och behov som finns i Jakobstadsregionen för att involvera musikpedagoger (YH) i musikundervisningen i årskurs 1–6 i svenskspråkiga skolor. Genom att synliggöra hur musikundervisningen är organiserad i Jakobstadsregionen, undersöks därför också vilka arbetsområden det finns för musikpedagoger (YH) att bidra med sin expertis och på så vis stärka musikundervisningen i enlighet med läroplanen.

Mina forskningsfrågor har varit följande: 1. Vad fungerar bra och vilka är utmaningarna inom musikundervisning i Jakobstadsregionen?

2. Vilka av läroplanens mål är lättast respektive svårast att uppfylla i Jakobstadsregionen?

3. Hur förhåller sig skolorna i Jakobstadsregionen till samarbete med professionella aktörer och vilka möjligheter ger det för framtida verksamhet? Undersökningen har varit av kvalitativ karaktär och datainsamlingen har skett via ett frågeformulär med öppna frågor, som skickats ut till alla 24 svenskspråkiga skolor för åk 1–6 i Jakobstadsregionen.

Studien har visat att det finns variationer i hurudan musikundervisning eleverna får ta del av. Kartläggningen av såväl styrkor som utmaningar har gett en överblick över de områden som musikpedagoger (YH) kan stödja musikundervisningen i. Tidigare forskning och resultat från frågeformuläret visar att det finns goda möjligheter att involvera musikpedagoger (YH) i musikundervisningen, exempelvis genom samundervisning.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Pietarsaaren seudulla olevia mahdollisuuksia ja tarpeita, jotka liittyvät musiikkipedagogien (AMK) osallistamiseen musiikinopetukseen ruotsinkielisten koulujen 1.–6. luokilla. Tuomalla esiin, miten musiikinopetus on järjestetty Pietarsaaren alueella, tutkitaan siksi myös sitä, millä työaloilla musiikkipedagogeilla (AMK) on mahdollisuus tarjota asiantuntemustaan ja siten vahvistaa opetussuunnitelman mukaista musiikinopetusta.

Tutkimuskysymykseni ovat olleet seuraavat:

1. Mikä toimii hyvin ja mitkä ovat haasteet Pietarsaaren seutuun musiikkikasvatuksessa?

2. Mitkä opetussuunnitelman tavoitteet ovat Pietarsaaren seudulla helpoimmin ja vaikeimmin saavutettavissa?

3. Miten Pietarsaaren seutuun koulut suhtautuvat yhteistyöhön ammatillisten toimijoiden kanssa ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa tulevalle toiminnalle?

Tutkimus on ollut luonteeltaan kvalitatiivinen, ja tiedonkeruu on toteutettu avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille alueen 24 ruotsinkieliselle koululle vuosiluokkien 1–6 osalta.

Tutkimus on osoittanut, että oppilaiden saamassa musiikkikasvatuksessa on eroja. Sekä vahvuuksien että haasteiden kartoittaminen on antanut yleiskuvan siitä, millä alueilla musiikkipedagogit (AMK) voivat tukea opetusta. Aiemmat tutkimukset ja kyselylomakkeen tulokset osoittavat, että musiikkipedagogien (AMK) osallistumiselle musiikinopetukseen on hyvät mahdollisuudet, esimerkiksi ytheisopettajuuden kautta.

The purpose of this thesis is to explore the present opportunities and needs for involving music educators (UAS) in the music education in grades 1-6 in Swedish-speaking comprehensive schools in the Pietarsaari region. By first drawing attention to how the music education is organized in the Pietarsaari region, it further examines in which areas of work music educators (UAS) may contribute with their expertise and thus strengthen the music education in accordance with the curriculum.

My research questions were the following:

1. What works well and what are the challenges within music education in the region of Pietarsaari? 2. Which curriculum objectives are the easiest and most difficult to meet in the region of Pietarsaari? 3. What is the attitude of schools in the region of Pietarsaari towards cooperating with professionals and what opportunities does this provide for future activities?

This has been a qualitative study and the data has been collected via a questionnaire with open questions, which was sent out to all 24 Swedish-speaking schools for grades 1-6 in the region of Pietarsaari.

The study has shown that there are variations in the kind of music education the pupils can participate in. The surveying of both strengths as well as challenges has given an overview of the areas in which music educators (UAS) can support teaching. Previous research and the results of the questionnaire show that there are ample opportunities to involve music educators (UAS) in the music education in grades 1-6, for example through co-teaching.