Hoitohenkilökunnan kokemuksia työkierrosta: suunnittelu ja perehdytys osana onnistunutta työkiertoa

Abstract

Työelämässä hoitajilta vaaditaan monenlaista osaamista. Osaaminen muodostuu oppimisprosesseista ja sitä määrittelevät yksilön tiedot ja taidot, mutta siihen sisältyy myös tämän asenteet, kokemukset ja kontaktit. Työkierto terveydenhuollossa nähdään tehokkaana ja edullisena tapana oppia uutta sekä ylläpitää hoitohenkilökunnan osaamista eri potilasryhmistä. Tarkoituksena on lisätä työntekijän tietämystä ja osaamista, ammatillista syventymistä sekä parantaa työhön sitoutumista. Työkierrolla haetaan niin positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin kuin henkilökunnan välisiin suhteisiin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työskentelevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien asenteita ja kokemuksia työkierrosta sekä työkiertoon liittyvästä suunnittelusta ja perehdytyksestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla työkierron toteutusta ja siihen liittyvää perehdytystä voitaisiin jatkossa kehittää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui kirjallisuuskatsaukseen ja aikaisempaan tutkimustietoon hoitajien kokemuksista työkierrosta ja perehdytyksestä työkierrossa. Tämä opinnäytetyö perustuu mixed method tutkimusmenetelmään. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkopohjaista kyselylomaketta käyttäen ja sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kysely koostui kahdesta osiosta. Kyselyn ensimmäisen osion vastaajilta (n=19) ei vaadittu aikaisempaa kokemusta työkierrosta. Kyselyn toiseen osioon vastaaminen (n=17) edellytti aikaisempaa osallistumista työkiertoon. Kyselyyn vastaajat koostuivat kolmen eri erikoissairaanhoidon yksikön hoitotyöntekijöistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja kuvailevaa tilastollista analyysia käyttäen.

Yhteinen nimittäjä aikaisempien tutkimusten ja tämän opinnäytetyön välillä oli, että hoitajien asenteet ja kokemukset työkierrosta olivat pääasiassa myönteisiä painottuen oman osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Kielteiset kokemukset liittyivät työkierron suunnitteluun ja toteutukseen. Kokemus epätasa arvosta ja oman päätösvallan menettämisestä vähensi halukkuutta osallistua työkiertoon. Esimiestyön osuus korostui työkierron onnistumisessa. Esimiehillä oli merkittävä asema työkiertoprosessin kehittämisessä ja toteutuksessa sekä hoitohenkilöstön tukemisessa. Tutkimustulosten mukaan olisi tärkeä kiinnittää huomiota perehdyttämiseen ja sen laatuun, mutta myös tiedonkulun parantamiseen, työntekijän palkitsemiseen ja työntekijän toiveiden kuulemiseen.

Kieli: suomi

Avainsanat: työkierto, perehdytys, suunnittelu, hoitohenkilökunta, kokemus

I arbetslivet förutsätts det att vårdpersonalen har en mångsidig kompetens. Kompetens består av lärandeprocesser och definieras av individens kunskaper och färdigheter, men också av dennes attityder, erfarenheter och kontakter. Arbetsrotation inom hälso och sjukvården ses som ett effektivt och förmånligt sätt att lära sig nya saker och upprätthålla vårdpersonalens kompetens inom olika patientgrupper. Målet är att öka medarbetarens kunskaper och kompetens, yrkesfördjupning och öka engagemanget i arbetet. Syftet med arbetsrotationen är att uppnå både positiva effekten arbetshälsan och relationerna mellan personalen.

Syftet med detta examensarbete var att beskriva sjukskötarnas och närvårdarnas attityder och erfarenheter av arbetsrotation samt planering och introduktion i samband med arbetsrotation. Målet var att ta fram information som kan användas för att utveckla genomförandet av arbetsrotation och den introduktion som hänför sig till den i framtiden. Examensarbetets teoretiska referensram baserades på en litteraturstudie och tidigare forskningsdata om vårdpersonalens upplevelser av arbetsrotation och introduktion i arbetsrotation. Detta examensarbete är baserat på en mixed forskningsmetod. Forskningsmaterialet samlades in med hjälp av en webbaserad enkät och innehöll både öppna och slutna frågor. Undersökningen bestod av två delar. Respondenterna i den första delen av undersökningen (n=19) behövde inte ha tidigare erfarenhet av arbetsrotation. För att kunna svara på den andra delen av enkäten (n=17) krävdes tidigare deltagande i arbetsrotation. Respondenterna i enkäten var vårdpersonal från tre olika enheter inom den specialiserade sjukvården. Datamaterialet analyserades med hjälp av innehållsanalys och deskriptiv statistisk analys.

Den gemensamma nämnaren mellan de tidigare studierna och detta examensarbete var att sjuksköterskornas attityder och upplevelser av arbetsrotationen var övervägande positiva, med betoning på att utveckla sin egen kompetens och lära sig nya saker. Negativa erfarenheter hänförde sig till planeringen och genomförandet av arbetsrotationen. Upplevelsen av ojämlikhet och att förlora sin egen beslutanderätt minskade viljan att delta i arbetsrotation. Chefsarbetets roll betonades för att arbetsrotationen skulle lyckas. Förmännen hade en betydande roll i utvecklingen och genomförandet av arbetsrotationsprocessen samt i stödandet av vårdpersonalen. Enligt forskningsresultaten skulle det vara viktigt att fästa uppmärksamhet vid introduktionen och dess kvalitet, men också vid att förbättra informationsgången, belöna arbetstagaren och vara lyhörd för arbetstagarens önskemål.

Språk: finska

Nyckelord: arbetsrotation, introduktion, planering, vårdpersonal, upplevelse

In working life, nurses are required to have a wide range of skills. Competence consists of learning processes and is defined by the individual's knowledge and skills, but it also includes their attitudes, experiences and contacts. Job rotation in health care is seen as an effective and inexpensive way to learn new things and maintain the nursing staff's competence in different patient groups. The aim is to increase the employee's knowledge and competence, professional immersion and improve commitment to work. Job rotation is aimed at both positive effects on well-being at work and relationships between staff.

The purpose of this thesis was to describe the attitudes and experiences of working nurses and practical nurses about job rotation and planning and orientation related to job rotation. The aim was to produce information that could be used to develop the implementation of job rotation and the related orientation in the future. The theoretical framework of the thesis was based on a literature review and previous research data on nurses' experiences of job rotation and orientation in job rotation. This thesis is based on the mixed method research method. The research material was collected using a web based questionnaire and included both open and closed questions. The survey consisted of two sections. The respondents in the first part of the survey (n=19) were not required to have previous experience of the job rotation. Responding to the second part of the survey (n=17) required previous participation in job rotation. The respondents to the survey consisted of nursing staff from three different specialised health care units. The data was analysed using content analysis and descriptive statistical analysis.

The common denominator between the previous studies and this thesis was that the nurses' attitudes and experiences of the job rotation were mainly positive, with an emphasis on developing their own skills and learning new things. Negative experiences were related to the planning and implementation of job rotation. The experience of inequality and losing one's own decision-making power reduced the willingness to participate in job rotation. The role of supervisory work was emphasised in the success of job rotation. Supervisors played a significant role in the development and implementation of the job rotation process and in supporting the nursing staff. According to the research results, it would be important to pay attention to induction and its quality, but also to improving the flow of information, rewarding the employee and listening to the employee's wishes.

Language: Finnish

Keywords: job rotation, orientation, planning, nursing staff, experience