Suomalaisten ESG- ja perinteisten osakerahastojen suoriutumisen vertailu vuosina 2020–2024
Kuisma, Oona (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214728
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset ESG-osakerahastot suoriutuivat verrattuna perinteisiin osakerahastoihin vuosina 2020–2024. Tavoite saavutettiin tarkastelemalla kymmenen ESG-osakerahaston ja viiden perinteisen osakerahaston vuotuisia tuottoprosentteja, volatiliteetteja ja Sharpen lukuja. Rahastokohtaiset luvut kerättiin Suomen sijoitustutkimuksen kuukausittain julkaisemista rahastoraporteista ja rahastontarjoajien omilta sivuilta. Saatuja tuloksia vertailtiin keskenään ja analysoitiin, onko ESG-näkökulmia painottavilla osakerahastoilla ollut kilpailukykyä niiden tuottavuuden ja riskien näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperusta avaa tutkimuksen aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä ja auttaa ymmärtämään vastuullisuuden roolin sijoitusmaailmassa. Tietoperustassa syvennyttiin vastuulliseen sijoittamiseen ja siihen linkittyvään ESG-käsitteeseen, sekä vastuullisuuteen liittyvään säätelyyn. Tietoperustassa tarkasteltiin myös sitä, mitä osakerahastot ovat, miten niiden tuotto muodostuu ja mitä ESG-pisteet ovat. Lisäksi perehdyttiin ESG- ja perinteisten osakerahastojen eroavaisuuksiin ja osakerahastojen suorituskyvyn mittaamiseen. Tietoperusta luo teoreettisen viitekehyksen rahastojen vertailulle ja auttaa tutkimustulosten tulkitsemisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa esiteltiin viisi osakerahastoa jokaisesta kolmesta SFDR-asetuksen mukaisesta vastuullisuusluokituksesta. Tutkimukseen valittiin suomalaisia rahastoja, joiden sijoitusstrategioista, tuotoista ja riskeistä oli saatavilla vertailukelpoista dataa. Rahastojen tunnuslukuja tarkasteltiin ensin jokaisen vastuullisuusluokan sisällä, minkä jälkeen luokkien keskiarvotuloksia vertailtiin toisiinsa.
Saatujen tutkimustulosten perusteella oli nähtävissä, että ESG-osakerahastot suoriutuivat tarkasteluajanjaksolla perinteisiä osakerahastoja paremmin. Eri vastuullisuusluokituksen saaneista rahastoista parhaiten menestyivät artikla 8 mukaiset osakerahastot. Ero rahastojen välillä oli kuitenkin pieni, mikä viittaa siihen, että ESG-näkökulmien huomioimisella sijoituksissa ei ole vielä merkittäviä vaikutuksia rahastojen tuottavuuteen. ESG-osakerahastojen parempi suoriutuminen oli kuitenkin positiivinen asia, koska ESG-sijoittamiseen liittyy paljon stereotypioita huonosta tuottavuudesta. Tutkimus osoittaa, että ESG-sijoittaminen tukee vakaata tuottokehitystä, luo kilpailuetua ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska ESG-sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan ja vastuullisuudesta on tullut merkittävä osa yritysten ja sijoittajien päätöksentekoa. Vastuullisuuden sääntelyn ja raportointivaatimusten kiristyessä on erityisen tärkeää ymmärtää ESG-näkökulmien vaikutus rahastojen suoriutumiseen. Tutkimuksen jatkotutkimusehdotukseksi esitetään saman aiheen tutkimista kansainvälisestä näkökulmasta tai esimerkiksi vuosien 2025–2030 aikana, jolloin vastuullisuustrendin vaikutukset ovat selkeämmin nähtävissä.
Opinnäytetyön tietoperusta avaa tutkimuksen aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä ja auttaa ymmärtämään vastuullisuuden roolin sijoitusmaailmassa. Tietoperustassa syvennyttiin vastuulliseen sijoittamiseen ja siihen linkittyvään ESG-käsitteeseen, sekä vastuullisuuteen liittyvään säätelyyn. Tietoperustassa tarkasteltiin myös sitä, mitä osakerahastot ovat, miten niiden tuotto muodostuu ja mitä ESG-pisteet ovat. Lisäksi perehdyttiin ESG- ja perinteisten osakerahastojen eroavaisuuksiin ja osakerahastojen suorituskyvyn mittaamiseen. Tietoperusta luo teoreettisen viitekehyksen rahastojen vertailulle ja auttaa tutkimustulosten tulkitsemisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa esiteltiin viisi osakerahastoa jokaisesta kolmesta SFDR-asetuksen mukaisesta vastuullisuusluokituksesta. Tutkimukseen valittiin suomalaisia rahastoja, joiden sijoitusstrategioista, tuotoista ja riskeistä oli saatavilla vertailukelpoista dataa. Rahastojen tunnuslukuja tarkasteltiin ensin jokaisen vastuullisuusluokan sisällä, minkä jälkeen luokkien keskiarvotuloksia vertailtiin toisiinsa.
Saatujen tutkimustulosten perusteella oli nähtävissä, että ESG-osakerahastot suoriutuivat tarkasteluajanjaksolla perinteisiä osakerahastoja paremmin. Eri vastuullisuusluokituksen saaneista rahastoista parhaiten menestyivät artikla 8 mukaiset osakerahastot. Ero rahastojen välillä oli kuitenkin pieni, mikä viittaa siihen, että ESG-näkökulmien huomioimisella sijoituksissa ei ole vielä merkittäviä vaikutuksia rahastojen tuottavuuteen. ESG-osakerahastojen parempi suoriutuminen oli kuitenkin positiivinen asia, koska ESG-sijoittamiseen liittyy paljon stereotypioita huonosta tuottavuudesta. Tutkimus osoittaa, että ESG-sijoittaminen tukee vakaata tuottokehitystä, luo kilpailuetua ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska ESG-sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan ja vastuullisuudesta on tullut merkittävä osa yritysten ja sijoittajien päätöksentekoa. Vastuullisuuden sääntelyn ja raportointivaatimusten kiristyessä on erityisen tärkeää ymmärtää ESG-näkökulmien vaikutus rahastojen suoriutumiseen. Tutkimuksen jatkotutkimusehdotukseksi esitetään saman aiheen tutkimista kansainvälisestä näkökulmasta tai esimerkiksi vuosien 2025–2030 aikana, jolloin vastuullisuustrendin vaikutukset ovat selkeämmin nähtävissä.