Palloliitto seuratyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukena
Tulonen, Mikko (2025)
Tulonen, Mikko
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214656
Tiivistelmä
Urheiluseuratoiminnan ammattimaistuminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Päätoimisten työntekijöiden määrä on kasvanut myös jalkapalloseuroissa. Seurojen toiminta työnantaja-asemassa ei ole täysin pysynyt kehityksen mukana. Erityispiirteenä työn tekemiselle urheiluseurassa on vapaaehtoisten johtaminen ja heidän kanssaan toimiminen. Työ seurassa vaatii monenlaista osaamista ja itseohjautuvuutta. Se on usein myös intohimotyötä. Muun muassa näiden asioiden takia työ on usein työntekijän voimavaroja kuluttavaa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Suomen Palloliitto voisi paremmin tukea päätoimisten seuratyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimus keskittyi muihin kuin valmentajiin, koska valmentajia on tutkittu seurojen työntekijäryhmistä eniten.
Teoreettinen viitekehys keskittyi selvittämään työhyvinvoinnin määritelmää. Keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointipääoma, työn vaatimukset ja työn voimavarat. Työhyvinvointipääoma muodostaa työntekijälle voimavaroja, joiden avulla hän pyrkii selviämään työn asettamista vaatimuksista. Jos vaatimukset ylittävät voimavarat ja kuluttavat niitä pitkään ilman riittävää palautumista, ajautuu työntekijä uupumisen kierteeseen. Tämä voi johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen.
Tutkimus toteutettiin jalkapalloseurojen päätoimisille työntekijöille suunnatulla kyselyllä ja seurajohdolle suunnatulla pienryhmähaastattelulla. Kyselyvastauksia kerättiin Webropol-alustalle kaksi viikkoa helmikuussa ja ryhmähaastattelu toteutettiin 31.1.2025 Turussa. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin Teams-ohjelmalla. Tutkimuksen muoto oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Tieteenfilosofisena suuntauksena käytettiin konstruktivistista tutkimusotetta. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että päätoimiset seuratyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa kohtuullisen hyväksi. On kuitenkin huomion arvoinen joukko, jotka kokivat suurempia haasteita. Naiset, seura- ja toimistotyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa miehiä ja muita toimenkuvia haasteellisimmaksi. Isommissa yli 1000 pelaajan seuroissa työhyvinvointi koettiin paremmaksi kuin pienemmissä seuroissa. Seurajohto tunnisti oman roolinsa ja haasteet työhyvinvoinnin tukemisessa. Suunnitelmia ja toimenpiteitä asian parantamiseksi oli vielä rajallinen määrä.
Palloliitolla on mahdollisuus vaikuttaa seuratyöntekijöiden työhyvinvointiin. Olemassa olevia toimenpiteitä voi tehostaa pohtimalla niitä enemmän työhyvinvoinnin kannalta. Tämän tutkimuksen tulos kannustaa keskittymään uusien toimenpiteiden osalta edellä mainittuihin kohderyhmiin. Uutena toimenpiteenä ehdotetaan esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja henkilökohtaista tukea ensimmäisen työvuoden ajaksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Suomen Palloliitto voisi paremmin tukea päätoimisten seuratyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimus keskittyi muihin kuin valmentajiin, koska valmentajia on tutkittu seurojen työntekijäryhmistä eniten.
Teoreettinen viitekehys keskittyi selvittämään työhyvinvoinnin määritelmää. Keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointipääoma, työn vaatimukset ja työn voimavarat. Työhyvinvointipääoma muodostaa työntekijälle voimavaroja, joiden avulla hän pyrkii selviämään työn asettamista vaatimuksista. Jos vaatimukset ylittävät voimavarat ja kuluttavat niitä pitkään ilman riittävää palautumista, ajautuu työntekijä uupumisen kierteeseen. Tämä voi johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen.
Tutkimus toteutettiin jalkapalloseurojen päätoimisille työntekijöille suunnatulla kyselyllä ja seurajohdolle suunnatulla pienryhmähaastattelulla. Kyselyvastauksia kerättiin Webropol-alustalle kaksi viikkoa helmikuussa ja ryhmähaastattelu toteutettiin 31.1.2025 Turussa. Haastattelu tallennettiin ja litteroitiin Teams-ohjelmalla. Tutkimuksen muoto oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Tieteenfilosofisena suuntauksena käytettiin konstruktivistista tutkimusotetta. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että päätoimiset seuratyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa kohtuullisen hyväksi. On kuitenkin huomion arvoinen joukko, jotka kokivat suurempia haasteita. Naiset, seura- ja toimistotyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa miehiä ja muita toimenkuvia haasteellisimmaksi. Isommissa yli 1000 pelaajan seuroissa työhyvinvointi koettiin paremmaksi kuin pienemmissä seuroissa. Seurajohto tunnisti oman roolinsa ja haasteet työhyvinvoinnin tukemisessa. Suunnitelmia ja toimenpiteitä asian parantamiseksi oli vielä rajallinen määrä.
Palloliitolla on mahdollisuus vaikuttaa seuratyöntekijöiden työhyvinvointiin. Olemassa olevia toimenpiteitä voi tehostaa pohtimalla niitä enemmän työhyvinvoinnin kannalta. Tämän tutkimuksen tulos kannustaa keskittymään uusien toimenpiteiden osalta edellä mainittuihin kohderyhmiin. Uutena toimenpiteenä ehdotetaan esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja henkilökohtaista tukea ensimmäisen työvuoden ajaksi.