Inklusiivisuuden merkityksen kasvu 2000-luvulla vaatetusalanmarkkinoinnissa
Briny, Rachida (2025)
Briny, Rachida
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214819
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muutos inklusiivisuudessa viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana kuluttajien aiheuttaman paineen seurauksena sekä kuulla suoraan kuluttajilta, kuinka tärkeänä he kokevat inklusiivisuuden, joka yhteiskunnallisena ilmiönä on herättänyt muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi keskustelua. Työssä syvennyttiin muutoksiin markkinointitavoissa vuosien varrella, erityisesti digimarkkinointiin ja eri markkinointi tapoihin digitaalisessa maailmassa. Työssä on hyödynnetty erilaisia kirjoja, artikkeleita ja muita tekstejä muodostamaan tietoperustan sekä itse tutkimus oli tyypiltään kysely, joka suoritettiin Weprobol-työkalulla.
Opinnäytetyö jakautui kuuteen päälukuun. Johdantoon sekä tietoperustaan, joka jakautui ensin digimarkkinoinnin tutkimiseen ja toiseksi inklusiivisuuteen ilmiönä. Digimarkkinointia tutkittiin useasta eri näkökulmasta; digimarkkinointi yritysten työkaluna, digimarkkinoinnin eri mahdollisuudet, digimarkkinointi vaatetusalalla ja muutos vaatetusalan yritysten markkinoinnissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Toinen osa tietoperustasta keskittyi inklusiivisuuden tutkimiseen. Inklusiivisuutta tutkittiin yhteiskunnan ilmiönä, miten se näkyy yritysten markkinoinnissa ja erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa, sekä muutos inklusiivisuuden määrän merkityksessä ja kysynnässä vaatetusalan kohderyhmissä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Neljäs luku käsitteli tutkimustyyppiä, eli laadullista tutkimusta ja tutkimusvastauksia. Tutkimus koostui kvantitatiivisista kysymyksistä, joilla rakennettiin yleiskuva siitä, miten kuluttajat suhtautuvat inklusiivisuuteen sekä, miten tämä näkyy heidän ostokäyttäytymisessään. Kvantitatiivisten kysymysten jälkeen kyselyssä oli kvalitatiiviset kysymykset, joilla kerättiin lisäarvoa aiempiin vastauksiin ja, jotka auttoivat avaamaan aiempia tuloksia sekä helpottamaan päätelmien muodostamista. Kyselyyn vastasivat, rajatun kohderyhmän mukaisesti, 23 henkilöä, jotka kuuluvat 20–30-vuotiaan ikäryhmään.
Viidennessä luvussa yhdistettiin aiempi tietoperusta sekä tutkimustulokset. Näitä peilattiin toisiinsa, jotta tuloksista saatiin rakennettua selkeä kokonaiskuva. Viimeinen luku oli yhteenveto, jossa tiivistettiin tietoperusta, tutkimuksen päätelmät, pohdittiin tutkimuksen luotettavuutta sekä eettisyyttä, koottiin jatkotutkimusehdotukset sekä pohdittiin oppimista työtä tehdessä.
Yhä useammat vaatetusalan yritykset ovat omaksuneet inklusiivisuuden osana markkinointistrategiaansa ja tapana vedota kohderyhmiinsä. Nykypäivänä moninaisuus markkinoinnissa on avaintekijä luottamuksen luomisessa ja kasvatuksessa kuluttajien ja brändien välillä sekä ostopäätöksien luomisessa ja niihin vaikuttamisessa. Työn havainnoista pystyttiin todeta, että kuluttajat vaativat läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea aitoutta yrityksiltä ja niiden brändeiltä. Kuluttajat kokivat, että inklusiivisuusuuden tulee osoittautua pintaa syvemmällä tasolla eli yrityksen toiminnassa sekä arvoissa.
Opinnäytetyö jakautui kuuteen päälukuun. Johdantoon sekä tietoperustaan, joka jakautui ensin digimarkkinoinnin tutkimiseen ja toiseksi inklusiivisuuteen ilmiönä. Digimarkkinointia tutkittiin useasta eri näkökulmasta; digimarkkinointi yritysten työkaluna, digimarkkinoinnin eri mahdollisuudet, digimarkkinointi vaatetusalalla ja muutos vaatetusalan yritysten markkinoinnissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Toinen osa tietoperustasta keskittyi inklusiivisuuden tutkimiseen. Inklusiivisuutta tutkittiin yhteiskunnan ilmiönä, miten se näkyy yritysten markkinoinnissa ja erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa, sekä muutos inklusiivisuuden määrän merkityksessä ja kysynnässä vaatetusalan kohderyhmissä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Neljäs luku käsitteli tutkimustyyppiä, eli laadullista tutkimusta ja tutkimusvastauksia. Tutkimus koostui kvantitatiivisista kysymyksistä, joilla rakennettiin yleiskuva siitä, miten kuluttajat suhtautuvat inklusiivisuuteen sekä, miten tämä näkyy heidän ostokäyttäytymisessään. Kvantitatiivisten kysymysten jälkeen kyselyssä oli kvalitatiiviset kysymykset, joilla kerättiin lisäarvoa aiempiin vastauksiin ja, jotka auttoivat avaamaan aiempia tuloksia sekä helpottamaan päätelmien muodostamista. Kyselyyn vastasivat, rajatun kohderyhmän mukaisesti, 23 henkilöä, jotka kuuluvat 20–30-vuotiaan ikäryhmään.
Viidennessä luvussa yhdistettiin aiempi tietoperusta sekä tutkimustulokset. Näitä peilattiin toisiinsa, jotta tuloksista saatiin rakennettua selkeä kokonaiskuva. Viimeinen luku oli yhteenveto, jossa tiivistettiin tietoperusta, tutkimuksen päätelmät, pohdittiin tutkimuksen luotettavuutta sekä eettisyyttä, koottiin jatkotutkimusehdotukset sekä pohdittiin oppimista työtä tehdessä.
Yhä useammat vaatetusalan yritykset ovat omaksuneet inklusiivisuuden osana markkinointistrategiaansa ja tapana vedota kohderyhmiinsä. Nykypäivänä moninaisuus markkinoinnissa on avaintekijä luottamuksen luomisessa ja kasvatuksessa kuluttajien ja brändien välillä sekä ostopäätöksien luomisessa ja niihin vaikuttamisessa. Työn havainnoista pystyttiin todeta, että kuluttajat vaativat läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea aitoutta yrityksiltä ja niiden brändeiltä. Kuluttajat kokivat, että inklusiivisuusuuden tulee osoittautua pintaa syvemmällä tasolla eli yrityksen toiminnassa sekä arvoissa.