Muistisairaan ikäihmisen itsenäisen ruokailun tukeminen ympärivuorokautisessa hoivakodissa

Abstract

Opinnäytetyö käsitteli muistisairaiden ikäihmisten itsenäisen ruokailun tukemisen keinoja ympärivuorokautisessa hoivakodissa. Aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Kuntouttavalla hoitotyöllä on suuri merkitys muistisairaiden ikäihmisten omatoimisuuteen, osallisuuteen, toimintakykyyn ja arjen mielekkyyteen. Ympärivuorokautisessa hoivakodissa ruokailutilanteista luodaan sosiaalisia tilanteita.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli teoriaa hyödyntäen havainnoida keinoja, joilla muistisairaiden asiakkaiden itsenäistä ruokailua voitaisiin toteuttaa mahdollisimman pitkään ympärivuorokautisessa hoivakodissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuntouttavan hoitotyön kehittäminen ja tehostaminen hoivakoti ympäristössä ruokailujen osalta sekä omatoimisuuden ja osallisuuden lisääminen muistisairaiden ikäihmisten ruokailuissa.

Aihe opinnäytetyöhön lähti työelämän tarpeesta, jossa oli havaittu kehittämisen tarvetta. Toimeksiantajana toimii yksityinen palveluntuottaja. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin havainnointia. Havainnoinnin avulla kerättyä aineistoa analysoitiin. Tutkimusaineistoa kerättiin osallistumalla muistisairaiden ikäihmisten arkeen heidän omassa asuinympäristössään. Muutoksia havainnoitiin viiden ikäihmisen ruokailutilanteissa henkilökohtaisten harjoitusohjelmien avulla. Työyhteisölle pidettiin koulutuksia keinoista, joista ikäihmiset hyötyvät itsenäisen ruokailun tukemisessa. Koulutuksissa käytiin läpi ikäihmisen osallisuuden tärkeyttä. Koulutuksien aiheita olivat: Ruokailuasennot, virittäytyminen ruokailuhetkeen käsijumpan avulla, ruokailussa ohjaaminen manuaalisesti, asiakkaiden osallisuus ruokailuissa, asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, ruokailun apuvälineet, vuorovaikutus sekä ympäristön huomioiminen. Koulutuksissa käydyistä aiheista tehtiin tuotoksena oppimateriaali henkilökunnan käyttöön.

Tuloksista voidaan päätellä, että henkilökunnan kouluttamisella oli vaikutusta kuntouttavan hoitotyön toteutukseen sekä muistisairaiden osallisuus ja omatoimisuus lisääntyivät ruokailutilanteissa. Itsenäistä ruokailua tukevilla apuvälineillä muistisairaiden asiakkaiden itsenäinen ruokailu helpottui. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkuvalla hyvän hoidon periaatteita noudattamalla pääsemme muuttamaan vanhustyön mallia kuntouttavampaan suuntaan, eikä asiakkaista tehdä passiivisia.