Sivuvirtojen karakterisointi sideaineisiin ja runkoaineisiin
Hukkila, Juuso (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214939
Tiivistelmä
Saint-Gobain Finland Oy valmistaa ja kehittää Weber-laasteja.
Laasteissa käytettävä sementti synnyttää merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joiden vähentämiseksi etsitään vaihtoehtoisia sideaineita. Mahdollisia vaihtoehtoisia sideaineita syntyy muilla teollisuuden aloilla, kuten metalli- ja energiateollisuudessa.
Laasteissa runkoaineena käytettävä hiekka ei ole uusiutuva luonnonvara, ja sen rajallisuus on toinen alan tulevaisuuden ongelmista. Hiekan ja muiden runkoaineiden korvaamiseksi pyritään käyttämään inerttejä sivuvirtoja.
Tämän työn tavoitteena oli luoda koesarja sivuvirtojen testaamiseen. Testit toteutettiin Weberin Paraisilla sijaitsevan tuotekehitysyksikön laitteistoilla.
Koesarjan perusteella aineet onnistuttiin jaottelemaan kovettumisreaktiotyypin mukaan hydraulisiksi, pozzolaanisiksi tai, mikäli kyseessä oli reagoimaton aine, inerteiksi materiaaleiksi. Reagoivat aineet määriteltiin sideaineiksi ja inertit runkoaineiksi.
Lisäksi saatiin ohjeistus näytekokoihin sekä menetelmä sideaineen reaktiokinetiikan arviointiin, erityisesti kalsiumhydroksidin muodostumisen osalta.
Laasteissa käytettävä sementti synnyttää merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joiden vähentämiseksi etsitään vaihtoehtoisia sideaineita. Mahdollisia vaihtoehtoisia sideaineita syntyy muilla teollisuuden aloilla, kuten metalli- ja energiateollisuudessa.
Laasteissa runkoaineena käytettävä hiekka ei ole uusiutuva luonnonvara, ja sen rajallisuus on toinen alan tulevaisuuden ongelmista. Hiekan ja muiden runkoaineiden korvaamiseksi pyritään käyttämään inerttejä sivuvirtoja.
Tämän työn tavoitteena oli luoda koesarja sivuvirtojen testaamiseen. Testit toteutettiin Weberin Paraisilla sijaitsevan tuotekehitysyksikön laitteistoilla.
Koesarjan perusteella aineet onnistuttiin jaottelemaan kovettumisreaktiotyypin mukaan hydraulisiksi, pozzolaanisiksi tai, mikäli kyseessä oli reagoimaton aine, inerteiksi materiaaleiksi. Reagoivat aineet määriteltiin sideaineiksi ja inertit runkoaineiksi.
Lisäksi saatiin ohjeistus näytekokoihin sekä menetelmä sideaineen reaktiokinetiikan arviointiin, erityisesti kalsiumhydroksidin muodostumisen osalta.