Kielellinen saavutettavuus unettomuuden lääkkeettömän hoidon digitaalisessa työkirjassa : unityökirjan mobiilisovelluksen kehittämistyö

Abstract

Unettomuuden hoitomuotona suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä (CBT-I). Turun yliopistollisen keskussairaalan Uni- ja hengityskeskuksen koordinoimana on kehitetty työkirjatyöskentelyyn perustuvaa CBT-I-hoidon mallia, joka soveltuu laajasti myös perusterveydenhuollon käyttöön. Opinnäytetyö tehtiin osana työkirjan digitaalisen version kehittämistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työkirjan käytettävyyttä kielellisen saavutettavuuden näkökulmasta. Tutkimusotteena oli tapaustutkimus.

Kielellinen saavutettavuus on verrattain uusi saavutettavuuden osa-alue. Työn teoriaosassa selvitettiin, mitä kielellinen saavutettavuus on, mihin se pohjautuu ja miksi se on otettava huomioon erityisesti terveyspalvelujen kehittämisessä. Aihetta tarkasteltiin saavutettavuusvaatimusten, kognitiivisen saavutettavuuden sekä kielellisten oikeuksien näkökulmasta.

Tutkimusaineistoa kerättiin kahdella laadullisella menetelmällä: CBT-I-hoidon ammattilaisten teemahaastattelulla sekä digitaalisen työkirjan mobiilisovelluksen saavutettavuusarvioinnilla. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin ehdotuksia mobiilisovelluksen jatkokehitykselle.

Cognitive Behavioural Therapy for Insomnia (CBT-I) is recommended as the first-line treatment for chronic insomnia. A workbook-based CBT-I model, which is also well suited for implementation in primary health care, has been developed under the coordination of the Sleep and Breathing Center at Turku University Hospital (Tyks). As a case study, this thesis contributes to the development of a digital version of the workbook. The aim is to examine the usability of the workbook, with a particular focus on linguistic accessibility.

Linguistic accessibility is a relatively new dimension of accessibility. The theoretical framework of this thesis explores why linguistic accessibility should be considered, especially in the context of healthcare services. The topic is approached from the perspective of accessibility requirements, cognitive accessibility, and linguistic rights.

The research data was collected using two qualitative methods: semi-structured interviews with professionals in CBT-I treatment and an accessibility evaluation of a prototype mobile application developed from the workbook. Based on the research findings, suggestions were made for the further development of the mobile application.