Etä- ja hybridityön vaikutus harjoittelukokemukseen
Mäkinen, Julia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214729
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia etä- ja hybridityönä tehdyssä harjoittelussa. Tavoitteena oli löytää tekijät, jotka vaikuttivat opiskelijoiden harjoittelukokemukseen negatiivisesti tai positiivisesti.
Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee erilaisia työn tekemisen muotoja, perehdyttämistä sekä harjoittelua ja sen tavoitteita. Työn tekemisen muodoissa perehdyttiin etätyöhön, lähityöhön ja näitä yhdistelevään hybridityöhön. Harjoittelun tavoitteita ja päämääriä käsiteltiin ammattikorkeakoulujen omien tarpeiden sekä lain antamien rajojen puitteissa. Teoriaosa pohjustaa tutkimusaihetta ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet tutkimusta varten.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin hyödyntämällä verkkokyselyä, joka lähetettiin opiskelijoille sähköpostitse. Verkkokysely sisälsi monivalintakysymyksiä, väittämäkysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva harjoittelun onnistumisesta. Harjoittelun onnistumista mitattiin myös arvosanalla, jonka vastaaja sai antaa kyselyn lopuksi omasta harjoittelustaan. Vastauksia saatiin yhteensä 86, joista 29 oli suorittanut harjoittelunsa etä- ja hybridityönä.
Tutkimustulosten perusteella etä- ja hybridityönä tehty harjoittelu oli valtaosalle vastaajista onnistunut kokemus. Selkeästi pienemmällä vastausjoukolla harjoittelu ei ollut sujunut odotusten mukaisesti ja se näkyi vastauksissa sekä arvosanassa. Suurimpana haasteena harjoittelussa koettiin laadukkaan ja riittävän perehdytyksen puuttuminen sekä ongelmat työyhteisöön integroitumisessa.
Tutkimuksen aihe oli ajankohtainen ja hyödyllinen erityisesti ammattikorkeakouluille ja niissä toimiville harjoitteluohjaajille. Myös yritykset saavat tärkeää tietoa opinnäytetyöstä harjoittelun onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee erilaisia työn tekemisen muotoja, perehdyttämistä sekä harjoittelua ja sen tavoitteita. Työn tekemisen muodoissa perehdyttiin etätyöhön, lähityöhön ja näitä yhdistelevään hybridityöhön. Harjoittelun tavoitteita ja päämääriä käsiteltiin ammattikorkeakoulujen omien tarpeiden sekä lain antamien rajojen puitteissa. Teoriaosa pohjustaa tutkimusaihetta ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet tutkimusta varten.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin hyödyntämällä verkkokyselyä, joka lähetettiin opiskelijoille sähköpostitse. Verkkokysely sisälsi monivalintakysymyksiä, väittämäkysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva harjoittelun onnistumisesta. Harjoittelun onnistumista mitattiin myös arvosanalla, jonka vastaaja sai antaa kyselyn lopuksi omasta harjoittelustaan. Vastauksia saatiin yhteensä 86, joista 29 oli suorittanut harjoittelunsa etä- ja hybridityönä.
Tutkimustulosten perusteella etä- ja hybridityönä tehty harjoittelu oli valtaosalle vastaajista onnistunut kokemus. Selkeästi pienemmällä vastausjoukolla harjoittelu ei ollut sujunut odotusten mukaisesti ja se näkyi vastauksissa sekä arvosanassa. Suurimpana haasteena harjoittelussa koettiin laadukkaan ja riittävän perehdytyksen puuttuminen sekä ongelmat työyhteisöön integroitumisessa.
Tutkimuksen aihe oli ajankohtainen ja hyödyllinen erityisesti ammattikorkeakouluille ja niissä toimiville harjoitteluohjaajille. Myös yritykset saavat tärkeää tietoa opinnäytetyöstä harjoittelun onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.