Näyttelijäntyön tukipilarina : apulaisohjaajan ja näyttelijän suhde audiovisuaalisessa tuotannossa

Abstract

Opinnäytetyön aihe on apulaisohjaajan roolin vaikutus näyttelijäntyön onnistumiseen audiovisuaalisissa tuotannoissa. Siitä huolimatta, että näyttelijä ja apulaisohjaaja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä koko kuvausjakson ajan, on heidän väliseen suhteeseensa liittyvää tutkimustietoa olemassa yllättävän vähän.

Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää siinä käytettyjen tutkimusmenetelmien kautta vastauksia tutkimuskysymykseeni eli siihen, kuinka apulaisohjaaja voi omalla työllään tukea näyttelijäntyön onnistumista fiktiivisissä av-tuotannoissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota sekä ammattikentällä toimiville että uraansa aloitteleville apulaisohjaajille näkökulmia heidän omaan työskentelyynsä, jotta he voivat työssään huomioida ja tukea näyttelijöiden työskentelyä parhaalla mahdollisella tavalla. Merkittävänä tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä toimivat yhteensä neljä ammattikentällä toimivalle apulaisohjaajalle sekä näyttelijälle teetettyä haastattelua.

Ennen varsinaiseen tutkimusongelmaan siirtymistä opinnäytetyössä pohjustettiin apulaisohjaajan sekä näyttelijän työnkuvien sisältöä. Seuraavaksi opinnäytetyössä perehdyttiin apulaisohjaajan ja näyttelijän väliseen suhteeseen sekä näyttelijäntyötä tukeviin ja sitä heikentäviin tekijöihin. Lopuksi koottiin vielä yhteen opinnäytetyön tärkeimmät teemat ja pohdittiin, millä tavalla myös ammattikentällä voitaisiin kehittyä opinnäytetyöni aiheen tiimoilta.

Tutkimuksen tuloksena esiin nousee lukuisia yleispäteviä keinoja, joilla apulaisohjaaja voi työssään tukea näyttelijöiden työskentelyä. Näistä mainittakoon näyttelijöiden perustarpeiden turvaaminen, hyvä ennakkosuunnittelu ja tilanteisiin mukautuminen sekä rauhallisen, kiireettömän ja turvallisen työskentelyilmapiirin varmistaminen. Kaikista tärkeintä on mitä ilmeisimmin kuitenkin läsnäolo, tilanteiden lukemisen taito sekä kommunikaatio: näyttelijöiden välillä on väistämättä paljon yksilöllisiä eroja eikä apulaisohjaaja voi yrittää mahduttaa heitä robottien lailla yhteen muottiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ainoastaan kommunikoimalla näyttelijöiden kanssa heidän toiveistaan ja tarpeistaan apulaisohjaaja voi onnistua parhaiten näyttelijäntyön tukemisessa. Tiukat aikataulut ja pienet budjetit vaikuttavat olennaisesti apulaisohjaajan resursseihin luoda suhdetta näyttelijöihin, missä voisi olla ehdottomasti aihetta myös jatkotutkimukselle.

This thesis explored the impact of the assistant director’s role on the quality and success of acting in audiovisual productions. Although assistant directors and actors work closely together during filming, their collaboration has received surprisingly little academic attention.

The purpose of this thesis was to explore, through the chosen research methods, how an assistant director can support the success of acting in fictional audiovisual productions. The main objective was to provide both established and aspiring assistant directors with perspectives that can help them reflect on and develop their own practices, enabling them to better support actors in their work. The primary research methodology used in this thesis consists of four interviews conducted with professionals working in the field ‒ both assistant directors and actors.

The key findings of the study highlight several ways in which an assistant director can support actors in their work. These include ensuring the actors’ basic needs are met, thorough pre-planning, adaptability to changing situations, and fostering a calm, unhurried, and comfortable working atmosphere. However, the most significant conclusion is the importance of presence, situational awareness, and communication. As actors inevitably differ in their individual needs and working styles, an assistant director cannot treat them as if they were all the same or expect them to conform to a single mold. Only by engaging in open dialogue about each actor’s preferences and requirements can the assistant director truly succeed in supporting the actor’s process. Tight schedules and limited budgets significantly affect the assistant director’s capacity to build relationships with actors ‒ an area that undoubtedly warrants further research.