”Olen tuntenut itseni aika mitättömäksi” : miten asunnottomuudesta ja asunnottomuutta kokevista uutisoidaan?
Mutikainen, Marella (2025)
Mutikainen, Marella
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315037
Tiivistelmä
Asunnottomuus ja siitä uutisointi ovat ajankohtainen ja tärkeä aihe, sillä se liittyy yhteiskunnallisten ja taloudellisten kysymysten lisäksi myös ihmisoikeuskysymyksiin. Julkinen keskustelu ja median rooli ovat merkittäviä tietoisuuden lisäämisessä ja asunnottomuuteen vaikuttamisessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, kuinka suomalainen uutismedia käsittelee asunnottomuutta sekä millaisia merkityksiä ilmiölle rakennetaan uutisoinnin kautta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia diskursseja asunnottomuutta käsittelevissä uutisissa esiintyy sekä miten uutisoinnin kielelliset ja sisällölliset valinnat vaikuttavat siihen, millainen kuva asunnottomuudesta ja asunnottomuutta kokevista henkilöistä rakentuu. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vailla vakinaista asuntoa ry.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, johon sisältyi myös määrällisiä piirteitä. Aineisto koostui 44 uutisartikkelista, jotka oli julkaistu Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Ylen verkkosivuilla. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia, teemoittelua ja kriittistä diskurssianalyysia.
Tulokset paljastavat neljä keskeistä diskurssia: rakenteellinen, yksilökeskeinen, ennakkoluulo ja tunteiden diskurssit. Rakenteellinen diskurssi tarkastelee asunnottomuutta yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten sosiaaliturvan leikkausten ja asumiskustannusten nousun kautta. Yksilökeskeinen diskurssi korostaa yksilön vastuuta ja valintoja. Ennakkoluulodiskurssi joko vahvistaa tai purkaa stereotypioita, kun taas tunteiden diskurssi tuo esiin asunnottomuuden inhimillisiä ja emotionaalisia kokemuksia. Diskurssien rinnakkaisuus ja vuoropuhelu luovat moniulotteisen kuvan asunnottomuudesta.
Uutiset käsittelevät asunnottomuutta muun muassa henkilöhaastattelujen, kaupunkien asunnottomuustilanteiden ja asiantuntijapuheenvuorojen kautta. Uutisoinnin kieli vaihtelee neutraalista voimakkaasti tunteisiin vetoavaan, mikä vaikuttaa siihen, miten asunnottomuutta kuvataan. Tuloksista ilmenee, että uutisointi keskittyy usein tiettyihin ajankohtiin, kuten merkittäviin tapahtumiin, mikä saattaa heikentää asunnottomuuden jatkuvaa näkyvyyttä. Media ei ole vain tiedon välittäjä, vaan aktiivinen toimija, joka muokkaa asunnottomuuden merkitystä ja ohjaa yhteiskunnallista keskustelua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, kuinka suomalainen uutismedia käsittelee asunnottomuutta sekä millaisia merkityksiä ilmiölle rakennetaan uutisoinnin kautta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia diskursseja asunnottomuutta käsittelevissä uutisissa esiintyy sekä miten uutisoinnin kielelliset ja sisällölliset valinnat vaikuttavat siihen, millainen kuva asunnottomuudesta ja asunnottomuutta kokevista henkilöistä rakentuu. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vailla vakinaista asuntoa ry.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, johon sisältyi myös määrällisiä piirteitä. Aineisto koostui 44 uutisartikkelista, jotka oli julkaistu Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Ylen verkkosivuilla. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia, teemoittelua ja kriittistä diskurssianalyysia.
Tulokset paljastavat neljä keskeistä diskurssia: rakenteellinen, yksilökeskeinen, ennakkoluulo ja tunteiden diskurssit. Rakenteellinen diskurssi tarkastelee asunnottomuutta yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten sosiaaliturvan leikkausten ja asumiskustannusten nousun kautta. Yksilökeskeinen diskurssi korostaa yksilön vastuuta ja valintoja. Ennakkoluulodiskurssi joko vahvistaa tai purkaa stereotypioita, kun taas tunteiden diskurssi tuo esiin asunnottomuuden inhimillisiä ja emotionaalisia kokemuksia. Diskurssien rinnakkaisuus ja vuoropuhelu luovat moniulotteisen kuvan asunnottomuudesta.
Uutiset käsittelevät asunnottomuutta muun muassa henkilöhaastattelujen, kaupunkien asunnottomuustilanteiden ja asiantuntijapuheenvuorojen kautta. Uutisoinnin kieli vaihtelee neutraalista voimakkaasti tunteisiin vetoavaan, mikä vaikuttaa siihen, miten asunnottomuutta kuvataan. Tuloksista ilmenee, että uutisointi keskittyy usein tiettyihin ajankohtiin, kuten merkittäviin tapahtumiin, mikä saattaa heikentää asunnottomuuden jatkuvaa näkyvyyttä. Media ei ole vain tiedon välittäjä, vaan aktiivinen toimija, joka muokkaa asunnottomuuden merkitystä ja ohjaa yhteiskunnallista keskustelua.