Epäspesifien alaselkävaivojen kuntoutus : kurssisuunnitelma fysioterapeuteille ja muille liikunta-alan ammattilaisille
Höylänen, Sanna; Koskinen, Niina (2025)
Höylänen, Sanna
Koskinen, Niina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315109
Tiivistelmä
Epäspesifi alaselkäkipu on yleinen tuki- ja liikuntaelimistön vaiva erityisesti työikäisillä. Se aiheuttaa merkittäviä toimintakyvyn rajoitteita ja on yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen syistä. Alaselkäkivun syntyyn vaikuttaa moni tekijä eikä sen kuntoutukseen ole yhtä selkeää hoitomuotoa. Keskeistä on toimintakyvyn palauttaminen ja kivun pitkittymisen ehkäisy.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisella fyysisellä harjoittelulla voidaan lievittää epäspesifiä alaselkäkipua ja parantaa siitä kärsivien työikäisten toimintakykyä. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä lokakuu 2024-toukokuu 2025. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka pohjana hyödynnettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin neljästä eri tietokannasta, jotka olivat PubMed, CINAHL, SPORTDiscus ja Medline. Katsaukseen valikoitui mukaan 10 tutkimusta sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä asetettujen tutkimuskysymysten perusteella. Tulokset analysoitiin laadullisesti ja niistä muodostettiin teemoja harjoittelumuodoista, jotka ovat yhteydessä alaselkäkipuun ja toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta kehitettiin pienryhmälle suunnattu kurssimateriaali ”Vahva ja kivuton alaselkä”, jonka kuuden viikon kuvallista harjoitussuunnitelmaa voidaan hyödyntää fysioterapiassa ja liikunta-alalla alaselkäkivun kuntoutukseen.
Tutkimusten tulosten perusteella voitiin osoittaa, että alaselkäkipuun voidaan vaikuttaa säännöllisellä harjoittelulla. Keskivartalon stabilointi- ja hallintaharjoittelulla, pilates-harjoittelulla, lonkan liikkuvuus- ja voimaharjoittelulla sekä toiminnallisella voimaharjoittelulla voidaan vähentää alaselkäkipua sekä parantaa toimintakykyä. Lisäksi aerobisella harjoittelulla sekä yleisellä fyysisellä aktiivisuudella on yhteyttä pienempään alaselkäkipuun.
Johtopäätöksenä todettiin, että harjoittelu kannattaa suunnitella osallistujien mieltymysten mukaan, koska mikään harjoittelumuoto ei ole selvästi toista parempi. Tutkimusnäyttöön perustuva, progressiivinen pienryhmäharjoittelu soveltui hyvin epäspesifin alaselkäkivun kuntoutukseen. Kurssisuunnitelma sisälsi liikunta-alan ammattilaisille käytännönläheisen työkalun, jonka avulla on mahdollisuus edistää asiakkaiden toimintakykyä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisella fyysisellä harjoittelulla voidaan lievittää epäspesifiä alaselkäkipua ja parantaa siitä kärsivien työikäisten toimintakykyä. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä lokakuu 2024-toukokuu 2025. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka pohjana hyödynnettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin neljästä eri tietokannasta, jotka olivat PubMed, CINAHL, SPORTDiscus ja Medline. Katsaukseen valikoitui mukaan 10 tutkimusta sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä asetettujen tutkimuskysymysten perusteella. Tulokset analysoitiin laadullisesti ja niistä muodostettiin teemoja harjoittelumuodoista, jotka ovat yhteydessä alaselkäkipuun ja toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta kehitettiin pienryhmälle suunnattu kurssimateriaali ”Vahva ja kivuton alaselkä”, jonka kuuden viikon kuvallista harjoitussuunnitelmaa voidaan hyödyntää fysioterapiassa ja liikunta-alalla alaselkäkivun kuntoutukseen.
Tutkimusten tulosten perusteella voitiin osoittaa, että alaselkäkipuun voidaan vaikuttaa säännöllisellä harjoittelulla. Keskivartalon stabilointi- ja hallintaharjoittelulla, pilates-harjoittelulla, lonkan liikkuvuus- ja voimaharjoittelulla sekä toiminnallisella voimaharjoittelulla voidaan vähentää alaselkäkipua sekä parantaa toimintakykyä. Lisäksi aerobisella harjoittelulla sekä yleisellä fyysisellä aktiivisuudella on yhteyttä pienempään alaselkäkipuun.
Johtopäätöksenä todettiin, että harjoittelu kannattaa suunnitella osallistujien mieltymysten mukaan, koska mikään harjoittelumuoto ei ole selvästi toista parempi. Tutkimusnäyttöön perustuva, progressiivinen pienryhmäharjoittelu soveltui hyvin epäspesifin alaselkäkivun kuntoutukseen. Kurssisuunnitelma sisälsi liikunta-alan ammattilaisille käytännönläheisen työkalun, jonka avulla on mahdollisuus edistää asiakkaiden toimintakykyä.