Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Pellontasauslanauksen vaikutus maan kasvukuntoon

Määttänen, Lauri (2025)

 
Avaa tiedosto
Maattanen_Lauri.pdf (3.044Mt)
Lataukset: 


Määttänen, Lauri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315019
Tiivistelmä
Pellon muotoilun, tai pellontasauslanauksen tarkoituksena on muuttaa peltolohkon pintavesien valumista haluttuun suuntaan, keskeisenä ajatuksena on siirtää maata pellon sisäisesti, koholla olevasta kohdasta
notkokohtaan. Tästä seuraavia hyötyjä ovat viljelykasvien parantunut talvehtivuus, parempi lohkon sisäinen vesitasapaino, salaojaston tasaisempi kuormitus, sekä eroosioalttiilla mailla eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentyminen.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on paimiolainen maatalouskoneurakointiyritys FarmWorks Oy. FarmWorks Oy tekee pellontasauslanausurakointia, ja yrityksen asiakaskunnassa on muutamilla asiakkailla noussut huolenaiheeksi, tapahtuuko pellontasauslanauksen yhteydessä pellon kasvukunnon alenemaa. Opinnäytetyön päätarkoituksena on tutkia, kuinka pellon muotoilussa tehtävä maansiirtotyö vaikuttaa erinäisiin pellon kasvukuntoon vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimus suoritettiin hyödyntämällä maaperäskannausteknologiaa, jolla tutkimuslohko skannattiin ennen ja jälkeen pellon muotoilun. Tutkittavia tuloksia saatiin maan pH-arvosta, multavuudesta, sekä maan EC-luvusta. Tuloksista maaperäskanneri luo karttoja, joita pystytään vertailemaan keskenään. Opinnäytetyössä käydään myös läpi pellonmuotoilun hyötyjä ja teknologiaa, sekä maaperäskannauksen hyötyjä ja teknologiaa.

Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että tarkastellulla peltolohkolla ei ole tapahtunut merkittävää kasvukunnon heikkenemistä. Positiivisia muutoksia ovat muun muassa pH-arvojen ja multavuuden jakautumisen tasoittuminen. Sähkönjohtavuuden (EC) osalta ei havaittu muutoksia 0–90 cm syvyydessä, mutta pinnan osalta (0–30 cm) EC-arvojen lievä nousu viittaa pinnan tiivistymiseen, mikä on odotettavissa tasauslanauksen seurauksena. Pellon vesitalous on parantunut merkittävästi: pintavedet poistuvat nyt tasaisemmin, eikä vettä enää kerry notkelmiin entiseen tapaan. Lopuksi havaittiin, että suurimmissa leikkauskohdissa saneerauskasvin kasvu oli heikompaa, mikä viittaa tiivistymiseen näissä kohdissa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste