Haastavista vuorovaikutustilanteista kohti psykososiaalista työhyvinvointia. Tiimien toiminnan kehittäminen työllisyyspalveluissa.
Heinävaara, Piia (2025)
Heinävaara, Piia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315211
Tiivistelmä
Euroopan unionin työterveys- ja turvallisuusvirasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisemassaan työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa on tuonut esiin mm. työturvallisuusjohtamiseen ja psykososiaaliseen työympäristöön liittyvät riskit. Linjauksissa erityisesti on nostettu psykososiaaliset kuormitustekijät ja korostettu toimenpiteitä riskienhallintaan ja vaarojen tunnistamiseen haittoja ehkäisevinä keinoina. Riskejä nostaa nimenomaan vaikeiden asiakkaiden, oppilaiden ja potilaiden kohtaaminen palvelualoilla. Tampereen työllisyys- ja kasvupalveluissa tehtiin organisaatiomuutos vuoden 2024 alussa, jossa kahden yksikön tiimien rakennetta, määrää ja asiakaskohderyhmää muutettiin. Aiemmat toimintatavat eivät olleet enää toimivia uudessa yksikössä ja tarkasteltavaksi tuli toimintatavat asiakastyön haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Samalla avautui mahdollisuus psykososiaalisen kuormituksen ja haastavasta vuorovaikutuksesta aiheutuvien riskien laajemmalle tarkastelulle ja valmistautuminen tulevaan työllisyysalueen muodostumiseen.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli kehittää kahdelle tiimille toimintatapoja ja -käytänteitä sekä asiakastyötä tukevan työryhmän tarkoituksen täsmentäminen. Kehittämistehtävä oli tutkimusavusteinen kehittämistehtävä, jonka menetelmänä oli oppimiskahvilat. Oppimiskahviloissa pohdittiin millaiset asiat asiakastyössä haastaa vuorovaikutusta ja millä keinoin työntekijöiden asiakastyössä koettua psykososiaalista kuormitusta voi huomioida. Kehittämistehtävä vahvisti alhaalta ylös tapahtuvien interventioiden hyödyllisyyttä. Oppimiskahviloissa pohdittiin haastavien vuorovaikutustilanteiden ilmenemistä, osaamista ja olemassa olevia toimintatapoja ja näiden pohjalta kehitettiin toimintatapoja. Osaamista käsittelevissä tuloksissa tuli esille selkeä tarve yhteisölliselle oppimiselle. Yhtenä isona tekijänä nousi luottamus. Työn turvallisuuteen liittyvien ohjeiden selvyys ja soveltaminen nousi ensisijaiseksi työryhmän tehtäväksi. Tuloksena nousi myös osaamisen yhteys toimintakulttuuriin. Se kuvasi osaamisen lisäämisen mahdollistamista työyhteisössä, mutta myös kokonaisuutena sitä ympäristöä missä ja mistä psykososiaalinen kuormitus syntyy ja mistä voimavarat ponnistavat. Haastavasta vuorovaikutuksesta johtuvan kuormituksen taustatekijäksi tunnistettiin useita psykososiaalisen kuormituksen taustatekijöitä. Tärkeimmäksi tekijäksi kuormituksen ja asiakasväkivallan huomioimiseksi nousi voimavarojen vahvistaminen. Vertailemalla tuloksia aiemmin olemassa olevaan tietoon, voitiin todeta että voimavaratekijöihin vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa kuormituksen haittoihin ja asiakasväkivaltaan.
Kehittämistehtävän näkökulmasta nousi kaksi toimintakulttuurin teemaa: luottamus ja turvallisuus. Jatkossa haasteena on osaamista ja luottamusta rakentavan toimintakulttuurin luominen sekä psykososiaalisten voimavarojen vahvistaminen niin tiimi-, yksikkö- kuin organisaatiotasolla uutta työllisyysaluetta rakentaessa.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli kehittää kahdelle tiimille toimintatapoja ja -käytänteitä sekä asiakastyötä tukevan työryhmän tarkoituksen täsmentäminen. Kehittämistehtävä oli tutkimusavusteinen kehittämistehtävä, jonka menetelmänä oli oppimiskahvilat. Oppimiskahviloissa pohdittiin millaiset asiat asiakastyössä haastaa vuorovaikutusta ja millä keinoin työntekijöiden asiakastyössä koettua psykososiaalista kuormitusta voi huomioida. Kehittämistehtävä vahvisti alhaalta ylös tapahtuvien interventioiden hyödyllisyyttä. Oppimiskahviloissa pohdittiin haastavien vuorovaikutustilanteiden ilmenemistä, osaamista ja olemassa olevia toimintatapoja ja näiden pohjalta kehitettiin toimintatapoja. Osaamista käsittelevissä tuloksissa tuli esille selkeä tarve yhteisölliselle oppimiselle. Yhtenä isona tekijänä nousi luottamus. Työn turvallisuuteen liittyvien ohjeiden selvyys ja soveltaminen nousi ensisijaiseksi työryhmän tehtäväksi. Tuloksena nousi myös osaamisen yhteys toimintakulttuuriin. Se kuvasi osaamisen lisäämisen mahdollistamista työyhteisössä, mutta myös kokonaisuutena sitä ympäristöä missä ja mistä psykososiaalinen kuormitus syntyy ja mistä voimavarat ponnistavat. Haastavasta vuorovaikutuksesta johtuvan kuormituksen taustatekijäksi tunnistettiin useita psykososiaalisen kuormituksen taustatekijöitä. Tärkeimmäksi tekijäksi kuormituksen ja asiakasväkivallan huomioimiseksi nousi voimavarojen vahvistaminen. Vertailemalla tuloksia aiemmin olemassa olevaan tietoon, voitiin todeta että voimavaratekijöihin vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa kuormituksen haittoihin ja asiakasväkivaltaan.
Kehittämistehtävän näkökulmasta nousi kaksi toimintakulttuurin teemaa: luottamus ja turvallisuus. Jatkossa haasteena on osaamista ja luottamusta rakentavan toimintakulttuurin luominen sekä psykososiaalisten voimavarojen vahvistaminen niin tiimi-, yksikkö- kuin organisaatiotasolla uutta työllisyysaluetta rakentaessa.