Naissukupuolen vaikutukset humanitaarisen avun tarpeeseen ja avun kehittämiseen kriisi- ja katastrofialueilla : scoping kirjallisuuskatsaus

Abstract

Maailman humanitaarinen tilanne on kriisissä, ja hätäavun tarve on suurempi kuin koskaan. Suurimpana taustavaikuttajana toimii COVID-19 pandemia, joka on syventänyt jo käynnissä olevia kriisejä, sekä vaikuttanut uusien kriisien syntyyn. Humanitaarisen avun tarvetta ovat lisänneet myös aseelliset konfliktit, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit. Konfliktit vaikuttavat eri tavalla tyttöihin ja naisiin, kuin miehiin. Tytöt ja naiset ovat suuremmassa riskissä jäädä humanitaarisen avun ulkopuolelle. Humanitaarisen avun suunnittelussa ja kohdentamisessa tulisi huomioida sukupuolten aiheuttamat erityispiirteet, jotta apu vastaisi paremmin sen tarpeeseen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkimustietoa naissukupuolen vaikutuksista humanitaarisen avun tarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa humanitaarisen avun kehittämisestä naissukupuolen tarpeita huomioivammaksi. Opinnäytetyössä tarkasteltiin olemassa olevaa tutkimustietoa naissukupuolen vaikutuksista humanitaarisen avun tarpeeseen ja pohdittiin millaista tutkimustietoa aiheesta tarvittaisiin avun kehittämistä varten. Opinnäytetyön toteuttamistapa oli tutkimuksellinen opinnäytetyö. Tutkimuskysymykset olivat millaista tutkimustietoa naissukupuolen vaikutuksista humanitaarisen avun tarpeeseen ja kehittämiseen on saatavilla, miten tutkimustiedon mukaan naissukupuoli vaikuttaa humanitaarisen avun tarpeeseen kriisi- ja katastrofialueilla, sekä miten humanitaarisen avun suunnittelua ja toimittamista voitaisiin kehittää naissukupuolen vaikutukset huomioiden. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu humanitaarisesta avusta, sukupuolisensitiivisyydestä humanitaarisen avun kontekstissa, humanitaarisen avun sukupuolittuneista haasteista, naisten osallisuudesta humanitaarisen avun suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä humanitaarisessa avussa.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin scoping kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui kirjallisuushaulla kerätyistä alkuperäistutkimuksista ja katsauksista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi. Naissukupuolen vaikutuksista humanitaarisen avun tarpeeseen löytyi yksittäisiä piirteitä koskevia tutkimuksia ja katsauksia. Yksittäisiä piirteitä tunnistetaan hyvin, mutta niistä koostettuja synteesejä löytyi lähinnä humanitaarisen avun toimijoiden ohjeistuksista. Laadullisia tutkimuksia löytyi eniten. Alan toimijoiden kokemusten yhdistämistä humanitaarisen avun kehittämiseksi tarvitaan lisää. Naissukupuolen vaikutuksista humanitaarisen avun tarpeeseen muodostettiin kuusi teemaa. Humanitaarisen avun kehittämiseksi naissukupuolen vaikutusten mukaan nousi aineistosta kuusi suositusta, jotka esiteltiin tässä opinnäytetyössä.