Nuoret mukaan Karkkilan työväen näyttämön toimintaan – Kohdennetun sisältöstrategian rakentaminen
Mäntynen, Mirva (2025)
Mäntynen, Mirva
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315339
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen ja toteutettu toimeksiantona Karkkilan työväen näyttämölle (KTN). Työn tavoitteena oli kehittää sosiaalisen median sisältöstrategia, joka auttaa teatteria tavoittamaan paremmin 16–35-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Työ rajattiin käsittelemään erityisesti sosiaalisen median viestinnän kehittämistä ja sen kohdentamista valitulle kohderyhmälle.
Koska KTN:llä ei ole aiempaa strategiaa sosiaalisen median viestintään, sisältöstrategian laatiminen nähtiin ajankohtaisena. Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena syntyi kohderyhmälähtöinen strategia, jonka tavoitteena on lisätä teatterin näkyvyyttä ja madaltaa osallistumisen kynnystä. Työ pohjautui toimeksiantajan tarpeisiin sekä opinnäytetyön tekijän kiinnostukseen kulttuuriviestinnän kehittämisestä.
Opinnäytetyö perustui ajankohtaiseen kirjallisuuteen sekä sähköisiin lähteisiin sisältöstrategiasta, asiakasymmärryksestä ja kulttuuriharrastusten merkityksestä nuorille. Toiminnallinen osuus toteutettiin keväällä 2025. Osana aineistonkeruuta toteutettiin neljä haastattelua, joiden avulla kartoitettiin kohderyhmän kokemuksia, toiveita ja viestintätottumuksia. Haastattelujen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin asiakasprofiilit ja ostopolut, joiden avulla sisältöstrategia voitiin kohdentaa tehokkaammin.
Strategian laatimista ohjasi ostopolkujen REAN-malli, jonka avulla viestinnän painopisteet ja kanavat saatiin jäsenneltyä tavoitteellisesti. Lähtötilanteen kartoitus sekä haastattelut nostivat esiin keskeisiä kehittämisen kohteita, kuten viestinnän visuaalisuuden parantaminen, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet sekä monikanavaisuuden vahvistaminen. Opinnäytetyössä esitetyt ratkaisut viittaavat siihen, että johdonmukainen, kohderyhmää puhutteleva viestintä voi lisätä nuorten kiinnostusta ja sitoutumista kulttuuritoimintaan.
Tuotettu sisältöstrategia on arvokas työkalu toimeksiantajalle, ja se tarjoaa konkreettisen mallin sosiaalisen median viestinnän kehittämiseen. Strategian merkitys korostuu erityisesti siksi, että KTN:n käytettävissä olevat resurssit viestintään ja markkinointiin ovat rajalliset, eikä aiempaa viestintästrategiaa ole. Strategia sisältää asiakasprofiilit, ostopolut sekä sisällön suunnittelua tukevat sisältötyypit, jotka perustuvat kohderyhmän tarpeisiin. Näiden pohjalta viestintää voidaan suunnitella ja toteuttaa systemaattisesti. Strategia tukee KTN:n tavoitteita tavoittaa nuoria ja nuoria aikuisia entistä paremmin sekä madaltaa kynnystä osallistua toimintaan.
Koska KTN:llä ei ole aiempaa strategiaa sosiaalisen median viestintään, sisältöstrategian laatiminen nähtiin ajankohtaisena. Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena syntyi kohderyhmälähtöinen strategia, jonka tavoitteena on lisätä teatterin näkyvyyttä ja madaltaa osallistumisen kynnystä. Työ pohjautui toimeksiantajan tarpeisiin sekä opinnäytetyön tekijän kiinnostukseen kulttuuriviestinnän kehittämisestä.
Opinnäytetyö perustui ajankohtaiseen kirjallisuuteen sekä sähköisiin lähteisiin sisältöstrategiasta, asiakasymmärryksestä ja kulttuuriharrastusten merkityksestä nuorille. Toiminnallinen osuus toteutettiin keväällä 2025. Osana aineistonkeruuta toteutettiin neljä haastattelua, joiden avulla kartoitettiin kohderyhmän kokemuksia, toiveita ja viestintätottumuksia. Haastattelujen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin asiakasprofiilit ja ostopolut, joiden avulla sisältöstrategia voitiin kohdentaa tehokkaammin.
Strategian laatimista ohjasi ostopolkujen REAN-malli, jonka avulla viestinnän painopisteet ja kanavat saatiin jäsenneltyä tavoitteellisesti. Lähtötilanteen kartoitus sekä haastattelut nostivat esiin keskeisiä kehittämisen kohteita, kuten viestinnän visuaalisuuden parantaminen, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet sekä monikanavaisuuden vahvistaminen. Opinnäytetyössä esitetyt ratkaisut viittaavat siihen, että johdonmukainen, kohderyhmää puhutteleva viestintä voi lisätä nuorten kiinnostusta ja sitoutumista kulttuuritoimintaan.
Tuotettu sisältöstrategia on arvokas työkalu toimeksiantajalle, ja se tarjoaa konkreettisen mallin sosiaalisen median viestinnän kehittämiseen. Strategian merkitys korostuu erityisesti siksi, että KTN:n käytettävissä olevat resurssit viestintään ja markkinointiin ovat rajalliset, eikä aiempaa viestintästrategiaa ole. Strategia sisältää asiakasprofiilit, ostopolut sekä sisällön suunnittelua tukevat sisältötyypit, jotka perustuvat kohderyhmän tarpeisiin. Näiden pohjalta viestintää voidaan suunnitella ja toteuttaa systemaattisesti. Strategia tukee KTN:n tavoitteita tavoittaa nuoria ja nuoria aikuisia entistä paremmin sekä madaltaa kynnystä osallistua toimintaan.