Sijoitettujen nuorten kokemuksia rajoitustoimenpiteistä

Abstract

Opinnäytetyön tilaajana oli Nevalanmäen Perhekodit Oy. Kohderyhmänä olivat Nevalanmäen Perhekotien Kotimäki, Hiekkaniemi ja Hiekkalinna yksiköihin sijoitetut alaikäiset lapset.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten ajatuksia ja kokemuksia sijaishuollossa käytettävistä rajoitustoimenpiteistä, saada nuorten ääni kuuluviin sekä tuoda esiin mahdollisia epäkohtia, kysymyksiä sekä kehittämisehdotuksia. Tämän avulla ammattilaiset voivat tarvittaessa kehittää toimintaansa rajoitustoimenpiteisiin liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa kysely, jonka tuloksia tarkastellaan teoriatietoon peilaten.

Tietoperustassa syvennytään lasten oikeuksiin, sijaishuollossa käytettävien rajoitustoimenpiteiden käytänteisiin ja säädöksiin sekä aiheen aikaisempaan tutkimustietoon. Aineisto kerättiin kyselytutki muksena Nevalanmäen Perhekotien kolmesta sijaishuoltoyksiköstä.

Yleistettäviä johtopäätöksiä ei voida tehdä, sillä vastaajajoukko on niin pieni. Keskeisimpien tulosten mukaan nuoret kokivat, että rajoitustoimenpiteistä puhutaan niin ohjaajien kuin nuortenkin toimesta jonkin verran. Suuri osa nuorista koki tulleensa kuulluksi rajoitustoimenpidettä tehtäessä ja nuoret ymmärsivät jossain määrin rajoitustoimenpiteen merkityksen. Enemmistö koki, ettei rajoitustoimenpiteistä ole ollut heille mitään hyötyä. Reilu puolet vastaajista koki rajoitustoimenpiteistä olleen heille jotakin haittaa. Rajoitustoimenpiteet ovat aiheuttaneet nuorille negatiivisia tuntemuksia. Rajoitustoimenpiteisiin liittyen tuli muutama kehitysidea. Kehitysideat ovat liittyneet rajoituksen kestoon sekä ulkoiluun. Yksi näkökulma oli myös, ettei rajoitustoimenpiteitä tarvitsisi olla ollenkaan. Vahva enemmistö nuorista tietää, miten valittaa tai hakea muutosta tehdystä rajoitustoimenpiteestä.

The thesis was commissioned by Nevalanmäen Perhekodit Oy. The target group was underage children placed in the Nevalanmäen Perhekodit Kotimäki, Hiekkaniemi and Hiekkalinna units.

The purpose of the thesis was to investigate young people's thoughts and experiences on the restriction measures used in foster care, to make the young people's voices heard, and to highlight possible grievances, questions and development proposals. This allows professionals, if necessary, to develop their activities in relation to the restrictive measures. The aim of the thesis was to carry out a survey, the results of which are examined in terms of theoretical knowledge.

The knowledge base focuses on the children’s rights, practices and regulations of the restriction measures used in foster care, as well as on previous research on the subject. The material was collected as a survey of the three foster care units of Nevalanmäen Perhekodit.

No generalizable conclusions can be drawn, as the number of respondents is so small. According to the main results, the young people felt that the restriction measures are talked about to some extent by both the instructors and the young people. A large number of young people felt heard when making the restriction measure and the young people understood to some extent the importance of the restriction measure. The majority felt that the restrictive measures had been of no use to them. More than half of the respondents felt that the restriction measures had done them some harm. Restrictive measures have caused negative feelings in young people. There were few development ideas in relation to the restrictive measures. Development ideas have been related to the duration of the restriction as well as outdoor activities. One point of view was also that there would not need to be any restriction measures at all. A strong majority of young people know how to complain or apply for an appeal against a restrictive measure taken.