Aktiivisen ja passiivisen sijoitusstrategian vertailu eri markkinakriisien aikana Yhdysvaltojen markkinoilla

Abstract

Rahastosijoittaminen on vakiinnuttanut asemansa suosittuna sijoitusmuotona nykypäivän sijoitusmaailmassa. Rahastosijoittaminen on termi, jota käytetään varojen sijoittamisesta sijoitusrahastojen kautta hajautetusti erilaisiin sijoituskohteisiin. Sijoitusrahastojen strategia voi perustua joko aktiiviseen tai passiivisen salkunhoitoon. Strategian valinta vaikuttaa olennaisesti rahaston tuottopotentiaaliin ja riskitasoon. Tämä opinnäytetyö keskittyy aktiivisen ja passiivisen sijoitusstrategian vertailuun samalla ottaen huomioon sijoitusmarkkinoilla aika ajoin vallitsevat haastavat markkinaolosuhteet.

Sijoitusrahaston niin kuin monen muunkin sijoituskohteen valintaan liittyy aina tuoton ja riskin välinen suhde. Tuoton ja riskin sanotaankin usein kulkevan käsi kädessä. Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan sijoittajien on vaikeaa saavuttaa markkinoiden keskiarvoa parempaa tuottoa johdonmukaisesti. Portfolioteoriaa hyödyntämällä sijoittaja voi pienentää sijoitukseensa liittyvää riskiä muodostamalla portfolioita eli sijoitussalkkuja.

Sijoitusrahastoja voidaan analysoida hyödyntämällä erilaisia taloudellisia mittareita, joiden avulla pyritään arvioimaan rahastojen taloudellista tehokkuutta. Opinnäytetyössä tarkastellaan rahastojen vuosituottoa, Sharpen lukua ja volatiliteettia ja pyritään niiden kautta muodostamaan kokonaisvaltainen kuva rahastojen suoriutumisesta vaihtelevissa markkinaolosuhteissa.

Yhdysvallat, maailman suurimpana sijoitusrahastomarkkinana, tarjoaa otollisen lähtökohdan rahastojen tuottojen ja riskien tarkastelulle. Markkinaolosuhteet, kuten suhdannevaihtelut, korkotason muutokset ja äkilliset kriisit voivat vaikuttaa sijoituskohteiden tuottokehitykseen ja riskiin. Ne aiheuttavat vaihtelua rahastojen arvossa sekä muuttavat niiden tuotto-odotuksia. Epävakaat markkinaolosuhteet näkyvät suoraan sijoitusrahastojen tuloksissa.

Tutkimusosuudessa vertaillaan kahdeksaa passiivista ja kahdeksaa aktiivista sijoitusrahastoa. Tutkimus on toteutettu keräämällä aineistoa havainnollistaviksi kuviksi ja taulukoiksi. Valittuja tunnuslukuja vertaillaan seuraavien ajanjaksojen aikana: finanssikriisi (2007–2009), neutraali ajanjakso (2017), kauppasota (2018–2019), koronakriisi (2020) sekä inflaation ja korkojen nousun ajanjakso (2022–2023).

Tutkimuksessa osoitetaan passiivisen sijoitusstrategian olevan vakaampi vaihtoehto saavuttaa markkinatuottoa markkinoiden kriisiaikoina. Tutkimuksen perusteella passiivisten rahastojen voidaan todeta olevan kokonaisvaltaisesti vahvempia suoriutujia erityisesti epävakaissa olosuhteissa. Aktiivisen sijoitusstrategian roolia ei kannata kuitenkaan poissulkea, sillä aktiiviset rahastot voivat tuottaa hyvin etenkin yksittäisinä vuosina. Ne voivat myös tarjota lisäarvoa hajauttamalla riskiä osana laajempaa sijoitussalkkua.