Listautumisantien alihinnoittelu ja jälkimarkkinakehitys Helsingin Pörssissä 2012-2024
Naamanka, Antti (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315449
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia alihinnoittelun ilmiötä Helsingin Pörssissä toteutetuissa listautumisanneissa vuosina 2012–2024 sekä tarkastella listautuneiden yhtiöiden osakkeiden jälkimarkkinakehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleistä alihinnoittelu on ollut, miten se on vaihdellut tarkastelujakson aikana ja millaisia tuottoja sijoittajat ovat saaneet listautumista seuraavina vuosina. Työn tavoitteena oli tarjota hyödyllistä tietoa niin sijoittajille kuin listautumista harkitseville yrityksille hinnoittelustrategioiden ja pitkän aikavälin markkinakehityksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena analyysina, jossa tarkasteltiin 54 listautuneen yhtiön dataa. Alihinnoittelua mitattiin vertaamalla listautumishintaa ensimmäisen pörssipäivän päätöskurssiin. Jälkimarkkinatuottoja tarkasteltiin 6 kuukauden, 1 vuoden ja 3 vuoden ajanjaksoilla. Vertailuindeksinä 3 vuoden tuottojen tarkastelussa käytettiin OMX Helsinki PI indeksiä. Tulosten mukaan alihinnoittelu on ollut yleinen ilmiö Helsingin Pörssissä. Keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto oli 7,13 %, ja noin 70 % yhtiöistä koki positiivisen kurssikehityksen heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Kuitenkin pitkän aikavälin tarkastelussa, erityisesti 3 vuoden kohdalla osakkeiden kehitys oli maltillisempaa. Mediaani tuotto kolmen vuoden kohdalla oli -2,22 %, mikä osoittaa, että suurin osa yhtiöistä jäi indeksin kehityksestä jälkeen.
Alihinnoittelun määrä ja esiintyvyys vaihtelivat markkinasyklien mukaan. Noususuhdanteissa alihinnoittelu oli yleisempää ja listautumisia tapahtui enemmän, kun taas epävarmoina aikoina ilmiö oli vähäisempää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alihinnoittelu tarjoaa lyhytaikaisen edun sijoittajille, mutta ei takaa pitkän aikavälin menestystä. Tulokset vahvistavat aiempia kansainvälisiä havaintoja ja tarjoavat uutta tietoa suomalaisen listautumismarkkinan toiminnasta. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella tarkemmin alihinnoittelun taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten yrityksen kokoa ja omistusrakennetta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena analyysina, jossa tarkasteltiin 54 listautuneen yhtiön dataa. Alihinnoittelua mitattiin vertaamalla listautumishintaa ensimmäisen pörssipäivän päätöskurssiin. Jälkimarkkinatuottoja tarkasteltiin 6 kuukauden, 1 vuoden ja 3 vuoden ajanjaksoilla. Vertailuindeksinä 3 vuoden tuottojen tarkastelussa käytettiin OMX Helsinki PI indeksiä. Tulosten mukaan alihinnoittelu on ollut yleinen ilmiö Helsingin Pörssissä. Keskimääräinen ensimmäisen päivän tuotto oli 7,13 %, ja noin 70 % yhtiöistä koki positiivisen kurssikehityksen heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Kuitenkin pitkän aikavälin tarkastelussa, erityisesti 3 vuoden kohdalla osakkeiden kehitys oli maltillisempaa. Mediaani tuotto kolmen vuoden kohdalla oli -2,22 %, mikä osoittaa, että suurin osa yhtiöistä jäi indeksin kehityksestä jälkeen.
Alihinnoittelun määrä ja esiintyvyys vaihtelivat markkinasyklien mukaan. Noususuhdanteissa alihinnoittelu oli yleisempää ja listautumisia tapahtui enemmän, kun taas epävarmoina aikoina ilmiö oli vähäisempää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alihinnoittelu tarjoaa lyhytaikaisen edun sijoittajille, mutta ei takaa pitkän aikavälin menestystä. Tulokset vahvistavat aiempia kansainvälisiä havaintoja ja tarjoavat uutta tietoa suomalaisen listautumismarkkinan toiminnasta. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella tarkemmin alihinnoittelun taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten yrityksen kokoa ja omistusrakennetta.