Asumismuodon vaikutus yhteisöllisyyteen
Korpelainen, Nea (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315249
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä pyritään tuomaan ajantasaista tietoa asumismuodonvaikutuksesta yhteisöllisyyteen. Tavoitteena oli selvittää, mitä yhteisöllisyys merkitsee asukkaille ja miten asumismuoto vaikuttaa yhteisöllisyyteen. Opinnäytetyön avulla pyrittiin myös selvittämään, vaikuttaako asunnon hallintomuoto yhteisöllisyyteen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vakioitua, verkkopohjaista kyselylomaketta, joka tehtiin Webropol-alustalle. Kyselystä ilmeni se, että omakotitalossa asuvat kokevat eniten yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä pidettiin tärkeänä, mutta se ei liittynyt suoraan asunnon omistusmuotoon. Yhteisöllisyyden esteinä mainittiin kiireinen aikataulu, kiinnostuksen puute naapureita kohtaan ja elämäntilanteiden eroavaisuudet.
Opinnäytetyöstä ilmeni, että yhtä suuri määrä vastaajia, jotka kokivat yhteisöllisyyden tärkeäksi, olivat myös halukkaita tutustumaan naapureihinsa. Vastaavasti yhtä moni ei pitänyt yhteisöllisyyttä tärkeänä eikä ollut kiinnostunut naapureistaan. Erityisesti elämäntilanteiden eroavaisuudet, ikäerot ja asunnon tilapäisyys estivät yhteisöllisyyden syntymistä. Myös tyytyväisyys omiin sosiaalisiin kontakteihin vaikutti yhteisöllisyyden luomiseen.
Säännölliset yhteistapahtumat ja yhteiset projektit nousivat esiin vastauksissa keinoina lisätä yhteisöllisyyttä. Suurin osa vastaajista toivoi yhteisiä tapahtumia ja yhteisiä projekteja. Omakotitalossa asuvat kaipasivat vähemmän muutoksia, kun taas kerrostaloasukkaat toivoivat enemmän yhteisiä tapahtumia ja parempaa tiedottamista.
Opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista tietoa asumismuodon ja asunnon hallintamuodon vaikutuksesta yhteisöllisyyteen. Sen tulokset antavat kattavan kuvan siitä, miten yhteisöllisyys koetaan nykyisin asuinympäristössä. Tutkimuksen tulokset tarjoavat myös hyödyllistä tietoa esimerkiksi asuinalueiden suunnitteluun ja yhteisöllisyyttä tukeviin kehityshankkeisiin. Erityisesti kerrostaloasumisessa olisi potentiaalia lisätä yhteisöllisyyttä esimerkiksi säännöllisten tapahtumien ja paremman viestinnän avulla. Jatkotutkimus voisi syventää ymmärrystä esimerkiksi laadullisin menetelmin.
Asiasanat: asuminen, naapurit, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys The aim of this thesis was to provide up-to-date information on the impact of housing type on community cohesion. The objective was to investigate what community cohesion means to residents and how housing type influences community cohesion. The thesis also sought to determine whether the housing management model affects community cohesion.
The research method used in this thesis was quantitative. Data collection was carried out through a standardized web-based survey conducted on the Webropol platform. The survey revealed that residents of detached houses experience the most community spirit. While community cohesion was considered important, it was not directly related to the ownership model of the housing. Barriers to community cohesion included busy schedules, lack of interest in neighbors, and differences in life situations.
The thesis also revealed that the same number of respondents who considered community cohesion important were also willing to get to know their neighbors. Similarly, an equal number of respondents did not consider community spirit important and were not interested in their neighbors. Specifically, differences in life situations, age gaps, and the temporary nature of housing hindered the development of community cohesion. Satisfaction with one's own social contacts also influenced the creation of community cohesion.
Regular community events and joint projects emerged in the responses as key ways to enhance community cohesion. The majority of respondents expressed a desire for communal events and joint projects. Residents of detached houses were seeking fewer changes, while apartment dwellers desired more community events and improved communication.
This thesis provides current information on the impact of housing type and housing management model on community cohesion. The results offer a comprehensive view of how community cohesion is experienced in the contemporary residential environment.
Keywords: community cohesion, housing, neighbors, social capital
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vakioitua, verkkopohjaista kyselylomaketta, joka tehtiin Webropol-alustalle. Kyselystä ilmeni se, että omakotitalossa asuvat kokevat eniten yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä pidettiin tärkeänä, mutta se ei liittynyt suoraan asunnon omistusmuotoon. Yhteisöllisyyden esteinä mainittiin kiireinen aikataulu, kiinnostuksen puute naapureita kohtaan ja elämäntilanteiden eroavaisuudet.
Opinnäytetyöstä ilmeni, että yhtä suuri määrä vastaajia, jotka kokivat yhteisöllisyyden tärkeäksi, olivat myös halukkaita tutustumaan naapureihinsa. Vastaavasti yhtä moni ei pitänyt yhteisöllisyyttä tärkeänä eikä ollut kiinnostunut naapureistaan. Erityisesti elämäntilanteiden eroavaisuudet, ikäerot ja asunnon tilapäisyys estivät yhteisöllisyyden syntymistä. Myös tyytyväisyys omiin sosiaalisiin kontakteihin vaikutti yhteisöllisyyden luomiseen.
Säännölliset yhteistapahtumat ja yhteiset projektit nousivat esiin vastauksissa keinoina lisätä yhteisöllisyyttä. Suurin osa vastaajista toivoi yhteisiä tapahtumia ja yhteisiä projekteja. Omakotitalossa asuvat kaipasivat vähemmän muutoksia, kun taas kerrostaloasukkaat toivoivat enemmän yhteisiä tapahtumia ja parempaa tiedottamista.
Opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista tietoa asumismuodon ja asunnon hallintamuodon vaikutuksesta yhteisöllisyyteen. Sen tulokset antavat kattavan kuvan siitä, miten yhteisöllisyys koetaan nykyisin asuinympäristössä. Tutkimuksen tulokset tarjoavat myös hyödyllistä tietoa esimerkiksi asuinalueiden suunnitteluun ja yhteisöllisyyttä tukeviin kehityshankkeisiin. Erityisesti kerrostaloasumisessa olisi potentiaalia lisätä yhteisöllisyyttä esimerkiksi säännöllisten tapahtumien ja paremman viestinnän avulla. Jatkotutkimus voisi syventää ymmärrystä esimerkiksi laadullisin menetelmin.
Asiasanat: asuminen, naapurit, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys
The research method used in this thesis was quantitative. Data collection was carried out through a standardized web-based survey conducted on the Webropol platform. The survey revealed that residents of detached houses experience the most community spirit. While community cohesion was considered important, it was not directly related to the ownership model of the housing. Barriers to community cohesion included busy schedules, lack of interest in neighbors, and differences in life situations.
The thesis also revealed that the same number of respondents who considered community cohesion important were also willing to get to know their neighbors. Similarly, an equal number of respondents did not consider community spirit important and were not interested in their neighbors. Specifically, differences in life situations, age gaps, and the temporary nature of housing hindered the development of community cohesion. Satisfaction with one's own social contacts also influenced the creation of community cohesion.
Regular community events and joint projects emerged in the responses as key ways to enhance community cohesion. The majority of respondents expressed a desire for communal events and joint projects. Residents of detached houses were seeking fewer changes, while apartment dwellers desired more community events and improved communication.
This thesis provides current information on the impact of housing type and housing management model on community cohesion. The results offer a comprehensive view of how community cohesion is experienced in the contemporary residential environment.
Keywords: community cohesion, housing, neighbors, social capital